1. Samuelin kirja 28 FINRK

1. Siihen aikaan filistealaiset kokosivat joukkonsa sotiakseen Israelia vastaan, ja Aakis sanoi Daavidille: ”Tiedäthän, että sinun on miehinesi lähdettävä minun kanssani sotajoukon mukaan.”

2. Daavid vastasi: ”Jos näin on, tulet näkemään, mihin palvelijasi pystyy.” Aakis sanoi Daavidille: ”Niinpä minä asetan sinut vakinaiseksi henkivartijakseni.”

3. Samuel oli kuollut, ja koko Israel oli pitänyt hänelle valittajaiset, ja hänet oli haudattu kotikaupunkiinsa Raamaan. Ja Saul oli poistanut maasta vainaja- ja tietäjähenkien manaajat.

4. Filistealaisten koottua joukkonsa he tulivat Suunemiin ja leiriytyivät sinne. Saul puolestaan kutsui koolle koko Israelin, ja he leiriytyivät Gilboaan.

5. Kun Saul näki filistealaisten leirin, hän pelästyi, ja hänen sydämensä vapisi kovin.

6. Saul kysyi neuvoa Herralta , mutta Herra ei vastannut hänelle – ei unissa, ei uurimin eikä profeettojen kautta.

7. Silloin Saul sanoi palvelijoilleen: ”Etsikää minulle nainen, jolla on vallassaan vainajahenget, niin menen hänen luokseen ja tiedustelen häneltä.” Palvelijat vastasivat hänelle: ”Een-Doorissa on nainen, jolla on vainajahenget vallassaan.”

8. Saul tekeytyi tuntemattomaksi pukeutuen toisiin vaatteisiin ja lähti matkalle mukanaan kaksi miestä. He tulivat yöllä naisen luo, ja Saul sanoi: ”Ota puolestani yhteys vainajahenkiin ja nostata minulle se, jonka minä sinulle sanon.”

9. Mutta nainen vastasi hänelle: ”Kyllä sinä tiedät, mitä Saul on tehnyt. Hänhän on hävittänyt vainaja- ja tietäjähenkien manaajat maasta. Miksi virität minulle ansan tappaaksesi minut?”

10. Silloin Saul vannoi hänelle Herran nimeen ja sanoi: ”Niin totta kuin Herra elää, tästä asiasta sinua ei syytetä.”

11. Nainen kysyi: ”Kenet minä nostatan sinulle?” Saul vastasi: ”Kutsu Samuel.”

12. Kun nainen näki Samuelin, hän huusi kovalla äänellä. Sitten nainen sanoi Saulille: ”Miksi olet pettänyt minua? Sinähän olet Saul.”

13. Kuningas sanoi hänelle: ”Älä pelkää vaan sano, mitä näet.” Nainen vastasi Saulille: ”Minä näen jumalolennon nousevan maasta.”

14. Saul kysyi naiselta: ”Minkä näköinen hän on?” Nainen vastasi: ”Vanha mies nousee ylös viittaan verhoutuneena.” Silloin Saul tiesi, että se oli Samuel, ja kumartui kasvoilleen maahan ja osoitti kunnioitusta.

15. Samuel sanoi Saulille: ”Miksi olet häirinnyt minua ja nostattanut minut?” Saul vastasi: ”Minä olen suuressa hädässä. Filistealaiset sotivat minua vastaan, ja Jumala on poistunut luotani eikä enää vastaa minulle, ei profeettojen kautta eikä unissa. Minä pyysin kutsumaan sinut, että ilmoittaisit minulle, mitä minun on tehtävä.”

16. Mutta Samuel vastasi: ”Miksi sinä minulta kysyt, kun Herra on poistunut luotasi ja hänestä on tullut vihamiehesi?

17. Herraon tehnyt sen, minkä hän on minun kauttani puhunut. Herra on repäissyt valtakunnan sinun kädestäsi ja antanut sen toiselle miehelle, Daavidille.

18. Koska et kuunnellut Herran ääntä etkä tehnyt Amalekille, mitä Herran hehkuva viha vaati, Herra on tehnyt tämän sinulle tänään.

19. Herraantaa sekä Israelin että sinut filistealaisten käsiin, ja huomenna sinä poikinesi olet minun luonani. Myös Israelin joukot Herra antaa filistealaisten käsiin.”

20. Silloin Saul kaatui pitkin pituuttaan maahan, sillä hän pelästyi kovin Samuelin puheesta. Hänen voimansa olivat lopussa, sillä vuorokauteen hän ei ollut syönyt mitään.

21. Silloin nainen meni Saulin luo ja näki, että tämä oli kauhun vallassa. Nainen sanoi hänelle: ”Sinä näit, että palvelijattaresi totteli sinua. Minä panin henkeni alttiiksi ja suostuin tekemään sen, mitä käskit.

22. Kuule siis sinäkin palvelijatartasi ja salli minun asettaa eteesi palanen leipää. Syö, että olisit voimissasi, kun lähdet matkalle.”

23. Saul kuitenkin kieltäytyi ja sanoi: ”Minä en syö.” Mutta kun hänen palvelijansa ja nainen pyytämällä pyysivät häntä, hän suostui, nousi maasta ja istuutui vuoteelle.

24. Naisella oli kotonaan juottovasikka, ja hän teurasti sen kiireesti. Sitten hän otti jauhoja, alusti taikinan ja leipoi siitä happamattomia leipiä.

25. Hän pani ruuan tarjolle Saulin ja hänen palvelijoidensa eteen, ja he söivät. Sitten he nousivat ja lähtivät pois vielä samana yönä.