1. Samuelin kirja 8 FINRK
1. Kun Samuel oli tullut vanhaksi, hän asetti poikansa Israelin tuomareiksi.
2. Hänen esikoispoikansa nimi oli Jooel ja hänen toisen poikansa nimi Abia. He toimivat tuomareina Beersebassa.
3. Samuelin pojat eivät kuitenkaan vaeltaneet isänsä teitä vaan taipuivat hankkimaan väärää voittoa, ottivat lahjuksia ja vääristivät oikeutta.
4. Sen tähden kaikki Israelin vanhimmat kokoontuivat ja tulivat Samuelin luo Raamaan
5. ja sanoivat hänelle: ”Sinä olet tullut vanhaksi, eivätkä poikasi vaella sinun teitäsi. Aseta nyt meille oikeutta jakamaan kuningas, niin kuin kaikilla muillakin kansoilla on.”
6. Mutta Samuel piti pahana sitä, että he sanoivat: ”Anna meille kuningas jakamaan oikeutta.” Samuel rukoili Herraa ,
7. ja Herra sanoi Samuelille: ”Kuule kansaa kaikessa, mitä he sinulle sanovat, sillä eivät he ole sinua halveksineet, vaan minut he ovat hylänneet olemasta heidän kuninkaansa.
8. He tekevät nyt sinulle samoin kuin he ovat tehneet minulle siitä päivästä lähtien, jona minä johdatin heidät pois Egyptistä, aina tähän päivään asti: he ovat hylänneet minut ja palvelleet muita jumalia.
9. Kuule heitä, mutta varoita heitä vakavasti ja ilmoita heille, millaiset oikeudet on kuninkaalla, joka hallitsee heitä.”
10. Samuel puhui kaikki Herran sanat kansalle, joka oli pyytänyt häneltä kuningasta.
11. Hän sanoi: ”Nämä oikeudet ovat kuninkaalla, joka tulee hallitsemaan teitä: Hän ottaa poikanne ja tekee heistä vaunu- ja ratsumiehiään ja vaunujensa edellä juoksijoita.
12. Hän tekee heistä tuhannen ja viidenkymmenen päälliköitä, kyntömiehiä ja viljanleikkaajia sekä sotatarvikkeiden ja vaunukaluston valmistajia.
13. Hän ottaa teidän tyttärenne voiteenvalmistajiksi, keittäjiksi ja leipojiksi.
14. Hän ottaa parhaat peltonne, viinitarhanne ja öljypuunne ja antaa ne palvelijoilleen.
15. Hän kerää kymmenykset siemenviljastanne sekä viinitarhojenne sadosta ja antaa ne hoviherroilleen ja palvelijoilleen.
16. Hän ottaa myös teidän parhaat palvelijanne, palvelijattarenne ja nuoret miehenne sekä aasinne ja teettää niillä työnsä.
17. Hän ottaa kymmenykset lampaistanne. Teistä tulee hänen orjiaan.
18. Silloin te huudatte Herraa kuninkaanne vuoksi, jonka olette itsellenne valinneet, mutta hän ei enää vastaa teille.”
19. Mutta kansa kieltäytyi kuuntelemasta Samuelia ja sanoi: ”Ei, kuningas meillä pitää olla!
20. Me tahdomme olla kaikkien muiden kansojen kaltaisia, niin että kuningas jakaa meille oikeutta, kulkee edellämme ja johtaa sotiamme.”
21. Kun Samuel oli kuullut kaiken, mitä kansa oli puhunut, hän ilmoitti sen Herralle .
22. Herra vastasi Samuelille: ”Kuule heitä ja aseta heille kuningas.” Silloin Samuel sanoi Israelin miehille: ”Menkää kukin kaupunkiinne.”