2. Aikakirja 19 FINRK

1. Joosafat, Juudan kuningas, palasi rauhassa takaisin kotiinsa Jerusalemiin.

2. Silloin näkijä Jeehu, Hananin poika, meni kuningas Joosafatia vastaan ja sanoi hänelle: ”Oliko sinun autettava jumalatonta? Rakastatko sinä Herran vihamiehiä? Tämän vuoksi sinun päälläsi on Herran viha.

3. Mutta sinussa on myös hyvää. Olethan hävittänyt aserat maasta ja taivuttanut sydämesi etsimään Jumalaa.”

4. Niin Joosafat jäi Jerusalemiin. Hän kulki jälleen kansan keskuudessa Beersebasta aina Efraimin vuoristoon asti ja sai kansan palaamaan takaisin Herran , isiensä Jumalan, luo.

5. Hän asetti tuomareita maahan, kaupunki kaupungilta jokaiseen Juudan linnoitettuun kaupunkiin.

6. Hän sanoi tuomareille: ”Katsokaa, mitä teette, sillä te ette ole tuomitessanne vastuussa ihmisille vaan Herralle . Hän on teidän kanssanne, kun te tuomitsette.

7. Hallitkoon siis teitä Herran pelko. Katsokaa tarkoin, mitä teette, sillä Herra , meidän Jumalamme, ei ole väärämielinen eikä puolueellinen, eikä hän ota lahjuksia.”

8. Myös Jerusalemiin Joosafat asetti leeviläisiä, pappeja ja Israelin perhekuntien päämiehiä jakamaan oikeutta Herran lain mukaan ja ratkaisemaan riita-asioita. Kun Joosafat oli palannut Jerusalemiin,

9. hän antoi tuomareille käskyn: ”Tehkää näin Herran pelossa, luotettavasti ja kokosydämisesti:

10. Jokaisessa riita-asiassa, jonka omissa kaupungeissaan asuvat virkaveljenne tuovat teidän eteenne – koskipa asia sitten henkirikosta tai lain, käskyjen, säädöksien tai oikeuksien tulkintaa – varoittakaa heitä, ettei heistä tulisi syyllisiä Herran edessä ja ettei viha kohtaisi teitä ja veljiänne. Tehkää näin, niin ette joudu syyllisiksi.

11. Ylipappi Amarja on esimiehenne kaikissa Herran asioissa ja Sebadja, Ismaelin poika, Juudan heimon päämies, kaikissa kuninkaan asioissa. Leeviläiset ovat teidän johtomiehiänne. Olkaa lujat ja ryhtykää työhön! Herra olkoon sen kanssa, joka toimii oikein.”