2. Aikakirja 31 FINRK
1. Kun juhlat olivat päättyneet, kaikki saapuvilla olevat israelilaiset lähtivät Juudan kaupunkeihin. He murskasivat patsaat, hakkasivat aserapaalut maahan ja hävittivät kukkuloilla olevat uhripaikat ja alttarit kaikkialta Juudan, Benjaminin, Efraimin ja Manassen alueelta. Sitten kaikki israelilaiset palasivat kukin perintömaalleen ja kaupunkeihinsa.
2. Hiskia järjesti pappien ja leeviläisten osastot. Hän asetti jokaisen osastoonsa ja tehtäviinsä hänen papillisen tai leeviläisen palvelustehtävänsä mukaan, toimittamaan polttouhreja ja yhteysuhreja sekä suorittamaan palvelusta, kiittämään ja ylistämään Herran leirin porteilla.
3. Se osa, jonka kuningas antoi omaisuudestaan, käytettiin polttouhreiksi, nimittäin aamu- ja iltapolttouhreiksi sekä sapatteina, uudenkuun päivinä ja muina juhlina toimitettaviksi polttouhreiksi, niin kuin Herran laissa on kirjoitettuna.
4. Kuningas käski kansan, Jerusalemin asukkaiden, antaa papeille ja leeviläisille heidän osuutensa, jotta nämä voisivat täyttää Herran lain vaatimukset.
5. Kun tämä sana levisi, israelilaiset toivat runsaat ensihedelmät viljasta, viinistä, öljystä, hunajasta ja kaikesta maan sadosta. He toivat lisäksi runsaat kymmenykset kaikesta.
6. Ne Israelin ja Juudan miehet, jotka asuivat Juudan kaupungeissa, toivat hekin kymmenykset nautakarjasta, lampaista ja vuohista. Niiden lisäksi he erottivat kymmenyksinä Herralle , heidän Jumalalleen, muita pyhiä lahjoja, jotka he panivat kasoihin.
7. Kolmannessa kuussa he alkoivat kerätä niitä kasoihin ja lopettivat työn seitsemännessä kuussa.
8. Kun Hiskia ja johtomiehet tulivat ja näkivät lahjakasat, he siunasivat Herraa ja hänen kansaansa Israelia.
9. Ja kun Hiskia kysyi papeilta ja leeviläisiltä näistä kasoista,
10. ylipappi Asarja, joka oli Saadokin sukua, vastasi hänelle: ”Siitä asti kun Herran temppeliin alettiin tuoda uhrilahjoja, olemme syöneet kylliksemme, ja paljon on jäänyt tähteeksikin. Herra on siunannut kansaansa, ja siksi näin paljon on jäänyt jäljelle.”
11. Sitten Hiskia käski kunnostaa Herran temppelin varastohuoneet. Kun ne oli kunnostettu,
12. niihin tuotiin tunnollisesti uhrilahjat, kymmenykset ja pyhät lahjat. Niitä valvomassa oli leeviläinen Koonanja ja hänen veljensä Simei, joka oli arvossa hänestä seuraava.
13. Jehiel, Asasja, Nahat, Asael, Jerimot, Joosabad, Eliel, Jismakja, Mahat ja Benaja olivat Koonanjan ja hänen veljensä Simein käskyläisinä kuningas Hiskian ja Asarjan, Jumalan temppelin esimiehen, määräyksestä.
14. Leeviläinen Koore, Jimnan poika, joka oli portinvartijana idän puolella, valvoi Jumalalle annettuja vapaaehtoisia lahjoja ja hoiti Herralle tulevat uhrilahjat ja kaikkein pyhimmät lahjat.
15. Hänen alaisinaan olivat Eeden, Minjamin, Jeesua, Semaja, Amarja ja Sekanja, joiden oli tunnollisesti osastoittain suoritettava osuudet pappiskaupunkien veljille, niin pienille kuin suurille.
16. Osuudet suoritettiin kaikille miehille sukuluetteloihin katsomatta, kolmivuotiaille ja sitä vanhemmille, sekä kaikille, jotka menivät joka päivä osastoittain Herran temppeliin tekemään palvelusta vuorollaan.
17. Papit merkittiin sukuluetteloihin perhekunnittain ja leeviläiset, kaksikymmenvuotiaat ja sitä vanhemmat, osastoittain palvelustehtäviensä mukaan.
18. Sukuluetteloihin oli merkitty kaikki heidän pikkulapsensa, vaimonsa, poikansa ja tyttärensä koko seurakunnasta, sillä papit pyhittäytyivät palvelustehtäväänsä tunnollisesti.
19. Niitä Aaronin jälkeläisiä, pappeja varten, jotka asuivat laidunmailla kaupunkiensa ulkopuolella , oli kussakin kaupungissa nimeltä mainitut miehet, joiden tehtävänä oli suorittaa osuudet kaikille pappisperheiden miespuolisille jäsenille, samoin kaikille sukuluetteloihin merkityille leeviläisille.
20. Näin Hiskia teki koko Juudassa. Hän teki sitä, mikä oli hyvää, oikeaa ja totta Herran , hänen Jumalansa, edessä.
21. Hän etsi Jumalaansa kaikessa, mihin ryhtyi, koskipa se sitten palvelusta Jumalan temppelissä, lakia tai käskyjä. Kaiken tämän hän teki koko sydämestään, ja niin hän menestyi.