2. Kuninkaiden kirja 10 FB92

1. Samarian kaupungissa oli vielä seitsemänkymmentä Ahabin suvun poikaa. Niinpä Jehu kirjoitti kirjeen Samarian kaupungin jalosukuisille ja vanhimmille sekä Ahabin poikien holhoojille ja sanoi siinä näin:

2. »Kun tämä kirje saapuu teille, joilla on luonanne herranne pojat ja hallussanne sotavaunuja ja hevosia, aseita ja varustettu kaupunki,

3. valitkaa silloin paras ja oikeamielisin herranne poikien joukosta, asettakaa hänet isänsä valtaistuimelle ja taistelkaa herranne suvun puolesta.»

4. Kaupungin johtomiehet kauhistuivat ja sanoivat: »Kun ne kaksi kuningasta eivät pystyneet vastustamaan häntä, kuinka sitten me?»

5. Hovin päällikkö ja kaupungin päällikkö sekä vanhimmat ja holhoojat lähettivät sanomaan Jehulle: »Me olemme sinun palvelijoitasi, ja mihin vain meitä käsket, sen me teemme. Me emme aseta kuninkaaksi ketään, tee sinä niin kuin hyväksi katsot.»

6. Silloin Jehu kirjoitti heille uuden kirjeen, jossa sanoi: »Jos te olette minun puolellani ja tunnustatte valtani, niin tuokaa huomenna tähän aikaan herranne poikien päät minulle Jisreeliin.» Kuninkaan pojat, seitsemänkymmentä kaikkiaan, asuivat kaupungin mahtimiesten luona ja olivat heidän kasvatettavinaan.

7. Kirjeen saatuaan holhoojat surmasivat kaikki seitsemänkymmentä poikaa. Sitten he panivat poikien päät koreihin ja lähettivät ne Jehulle Jisreeliin.

8. Kun sananviejä tuli Jehun luo ja kertoi, että kuninkaan poikien päät oli tuotu, Jehu sanoi: »Pankaa ne kahteen kasaan portin edustalle. Olkoot siinä huomiseen saakka.»

9. Aamulla Jehu meni portille ja sanoi väkijoukolle: »Te olette syyttömiä. Minä olen tehnyt salaliiton herraani vastaan ja surmannut hänet. Mutta kuka on lyönyt hengiltä kaikki nämä?

10. Tietäkää siis, että yksikään sana, jolla Herra on Ahabin suvun tuominnut, ei jää toteutumatta. Herra on nyt tehnyt sen, mistä hän puhui palvelijansa Elian suulla.»

11. Jehu otti sitten hengiltä kaikki ne Ahabin suvun jäsenet, jotka vielä olivat jäljellä Jisreelissä. Hän tappoi myös kaikki kuninkaan päälliköt, uskotut ja papit eikä jättänyt henkiin ainoatakaan kuningassuvun kannattajaa.

12. Sitten Jehu lähti matkaan mennäkseen Samarian kaupunkiin. Bet-Eked-Roimin luo ehdittyään

13. hän kohtasi Juudan kuninkaan Ahasjan veljet ja kysyi: »Keitä te olette?» »Me olemme Ahasjan veljiä», he vastasivat. »Olemme menossa tervehtimään Israelin kuninkaallista perhettä.»

14. Silloin Jehu huusi: »Ottakaa heidät elävinä kiinni!» Niin heidät otettiin kiinni ja surmattiin Bet-Ekedin vesisäiliön luona. Kaikki neljäkymmentäkaksi saivat surmansa, ainoatakaan Jehu ei jättänyt henkiin.

15. Kun Jehu lähti sieltä, häntä vastaan tuli Jonadab, Rekabin poika. Jehu tervehti häntä ja sanoi: »Onko sinun sydämesi yhtä vilpitön minua kohtaan kuin minun sydämeni on sinua kohtaan?» »On», sanoi Jonadab. »Jos niin on», Jehu vastasi, »ojenna minulle kätesi.» Jonadab ojensi kätensä, ja Jehu nosti hänet vierelleen vaunuihin

16. ja sanoi: »Lähde mukaani. Saat nähdä, kuinka innokkaasti minä taistelen Herran puolesta.» Niin hän sai ajaa Jehun vaunuissa.

17. Samarian kaupunkiin saavuttuaan Jehu surmasi kaikki Ahabin jälkeläiset, jotka siellä vielä olivat jääneet henkiin. Näin hän hävitti Ahabin suvun, niin kuin Herra oli Elialle ilmoittanut.

18. Sitten Jehu kutsui kansan koolle ja sanoi: »Ahab palveli Baalia vähän, minä palvelen häntä paljon.

19. Kutsukaa nyt luokseni kaikki Baalin profeetat, kaikki hänen pappinsa ja palvelijansa. Kukaan ei saa jäädä pois, sillä minä järjestän suuren uhrijuhlan Baalin kunniaksi. Joka jää pois, menettää henkensä.» Mutta tämä oli vain juoni, sillä Jehu aikoi tuhota kaikki, jotka palvelivat Baalia.

20. Hän käski järjestää pyhän juhlan Baalin kunniaksi. Juhlapäivä määrättiin,

21. ja Jehu lähetti kutsun kaikkialle Israeliin. Kaikki Baalin palvelijat saapuivat, yksikään ei jäänyt tulematta. He menivät Baalin temppeliin, ja se täyttyi ääriään myöten.

22. Jehu käski vaatevaraston hoitajan tuoda puvun jokaiselle Baalin palvelijalle, ja tämä toi heille puvut.

23. Sitten Jehu ja Jonadab, Rekabin poika, menivät sisään Baalin temppeliin ja Jehu sanoi Baalin palvelijoille: »Katsokaa tarkoin, ettei täällä joukossanne ole Herran palvelijoita, vaan ainoastaan niitä, jotka palvelevat Baalia.»

24. Sitten he ryhtyivät toimittamaan teurasuhreja ja polttouhreja. Mutta Jehu oli sijoittanut temppelin ulkopuolelle kahdeksankymmentä sotilastaan ja sanonut: »Jos joku päästää pakoon yhdenkään noista miehistä, jotka minä annan teidän käsiinne, hän saa maksaa sen hengellään.»

25. Kun Jehu sai polttouhrin toimitetuksi, hän huusi henkikaartinsa ja vaunujoukkonsa sotilaille: »Tulkaa sisään ja lyökää heidät hengiltä! Yksikään ei saa päästä ulos!» Niin henkivartijat ja vaunusoturit surmasivat heidät miekoillaan ja heittivät ruumiit ulos temppelistä. Sitten he menivät Baalin temppelin sisäkammioon,

26. kantoivat temppelin pyhän pylvään ulos ja polttivat sen.

27. He kaatoivat maahan myös Baalin kivipatsaan ja hajottivat koko temppelin. Temppelistä tehtiin käymälöitä, ja siinä käytössä se on ollut tähän päivään saakka.

28. Näin Jehu tuhosi Israelista Baalin palvonnan.

29. Hän ei kuitenkaan luopunut niistä synneistä, joilla Jerobeam, Nebatin poika, oli johdattanut Israelin synnintekoon, vaan säilytti Betelin ja Danin kultaiset sonnit.

30. Herra sanoi Jehulle: »Hyvin olet tehnyt. Olet toiminut niin kuin silmissäni oikein on ja tehnyt Ahabin suvulle sen, mitä halusin tehtävän. Siksi sinun jälkeläisesi istuvat neljänteen polveen Israelin valtaistuimella.»

31. Mutta kokonaan Jehu ei noudattanut Herran, Israelin Jumalan, lakia. Hän ei luopunut synneistä, joilla Jerobeam oli johdattanut Israelin synnintekoon.

32. Noihin aikoihin Herra alkoi pirstoa Israelia. Hasael löi Israelin joukot joka puolella raja-aluetta

33. ja valloitti Jordanin itäpuolelta koko Gileadin maan sekä Gadin, Ruubenin ja Manassen heimon maat Arnonin varrella sijaitsevasta Aroerista alkaen. Gilead ja Basan joutuivat hänen valtaansa.

34. Kaikki muu, mitä on kerrottavaa Jehusta ja hänen teoistaan ja saavutuksistaan, on kirjoitettu Israelin kuninkaiden historiaan.

35. Jehu meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin Samarian kaupunkiin. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Joahas.

36. Jehu hallitsi Samariassa Israelia kaksikymmentäkahdeksan vuotta.