2. Kuninkaiden kirja 11 FB92
1. Kun Ahasjan äiti Atalja sai tietää poikansa kuolleen, hän päätti hävittää koko Juudan kuningassuvun.
2. Silloin Ahasjan sisar Joseba, joka oli kuningas Joramin tytär, otti Ahasjan pojan Joasin salaa pois surmattavaksi määrättyjen kuninkaan poikien joukosta. Hän vei pojan ja tämän imettäjän makuuhuoneeseensa, ja pojan henki säästyi, kun hänet näin piilotettiin Ataljalta.
3. Joasia pidettiin sitten kuuden vuoden ajan kätkössä Joseban luona Herran temppelissä, sillä Atalja hallitsi maata.
4. Seitsemäntenä vuotena pappi Jojada kutsui kaarialaisten palkkasoturien ja henkikaartin sadanpäälliköt luokseen Herran temppeliin. Hän solmi liiton heidän kanssaan ja otti heiltä valan Herran temppelissä. Sitten hän näytti sadanpäälliköille kuninkaan pojan
5. ja antoi heille käskyn: »Näin teidän tulee toimia. Teidän osastoistannehan on kolmannes sapattina vartiovuorossa. Sijoittakaa siitä joukosta yksi kolmannes vartioimaan kuninkaan palatsia,
6. toinen Surinporttia ja kolmas Henkikaartinporttia. Huolehtikaa vuorotellen temppelin sisäänkäynnin vartioinnista.
7. Pankaa ne kaksi osastoanne, joiden pitäisi olla sapattina vapaavuorossa, kuninkaan luo vartioimaan Herran temppeliä.
8. Pysytelkää kuninkaan ympärillä ja pitäkää ase kädessänne. Jos joku yrittää murtaa rivinne, tappakaa hänet. Pysykää joka hetki kuninkaan lähellä, minne hän sitten meneekin.»
9. Sadanpäälliköt tekivät pappi Jojadan käskyn mukaisesti. He kokosivat kukin sotilaansa, niin sapattina vartioon tulevat kuin vapaavuorolaisetkin, ja tulivat Jojadan luo.
10. Pappi antoi sadanpäälliköille keihäät ja jouset, jotka olivat kuuluneet kuningas Daavidille ja olivat nyt Herran temppelissä.
11. Henkivartijat asettuivat ase kädessä kuninkaan suojaksi, ja heidän rivinsä kiersi temppelin eteläseinältä alttarin vieritse pohjoisseinälle saakka.
12. Jojada toi kuninkaan pojan esiin, asetti hänen päähänsä otsarivan ja antoi hänelle lain kirjan. Hänet julistettiin kuninkaaksi ja voideltiin, ja kaikki taputtivat käsiään ja huusivat: »Eläköön kuningas!»
13. Kun Atalja kuuli sotilaiden ja kansan huudon, hän lähti Herran temppeliin väkijoukon luo.
14. Mutta siellä hän näki, että kuningas seisoi korokkeella, kuten tapa oli, ja päälliköt ja torvensoittajat olivat hänen ympärillään ja koko Juudan kansa riemuitsi ja puhalsi torviin. Silloin Atalja repäisi vaatteensa ja huusi: »Kapina, kapina!»
15. Pappi Jojada antoi sotilaita johtaville sadanpäälliköille käskyn: »Viekää hänet rivistöjen välitse ulos ja surmatkaa jokainen, joka yrittää seurata häntä.» Hän ei näet halunnut, että Atalja surmattaisiin Herran temppelissä.
16. Niin sotilaat tarttuivat Ataljaan, veivät hänet Hevosportin kautta kuninkaan palatsiin ja surmasivat hänet siellä.
17. Jojada, kansa ja kuningas tekivät liiton ja sitoutuivat aina olemaan Herran kansa.
18. Väkijoukko tunkeutui Baalin temppeliin ja hävitti sen maan tasalle. Alttarit ja kuvat murskattiin palasiksi, ja Baalin pappi Mattan surmattiin alttarien edessä. Jojada asetti sotilaita vartioimaan Herran temppeliä
19. ja lähti sitten saattamaan kuningasta temppelistä. Hän kutsui mukaansa sadanpäälliköt, kaarialaiset palkkasoturit ja muut henkivartijat sekä koko väkijoukon, ja he menivät Henkikaartinportin kautta kuninkaan palatsiin. Siellä Joas istuutui kuninkaan valtaistuimelle.
20. Koko kansa riemuitsi, ja kaupunki pysyi rauhallisena. Atalja oli surmattu kuninkaan palatsissa.