2. Samuelin kirja 17 FINRK

1. Ahitofel sanoi Absalomille: ”Anna minun valita kaksitoistatuhatta miestä ja lähteä ajamaan Daavidia takaa tänä yönä.

2. Minä hyökkään hänen kimppuunsa, kun hän on uupunut ja hänen kätensä ovat hervonneet, ja saatan hänet kauhun valtaan. Silloin kaikki väki, joka on hänen kanssaan, pakenee, ja minä surmaan ainoastaan kuninkaan.

3. Näin saan koko kansan palaamaan luoksesi. Kaikki palaavat, kun tuo mies, jota etsit, on poissa. Silloin koko kansa saa rauhan.”

4. Tämä neuvo oli hyvä Absalomin ja kaikkien Israelin vanhimpien mielestä.

5. Mutta Absalom sanoi vielä: ”Kutsukaa myös arkilainen Huusai, niin saamme kuulla, mitä sanottavaa hänellä on.”

6. Kun Huusai tuli Absalomin luo, Absalom sanoi hänelle: ”Näin ja näin puhui Ahitofel. Onko meidän tehtävä hänen sanansa mukaan? Jos ei, puhu sinä.”

7. Huusai vastasi Absalomille: ”Ahitofelin neuvo ei tällä kertaa ole hyvä.”

8. Huusai sanoi vielä: ”Sinähän tiedät, että isäsi ja hänen miehensä ovat urheita sotureita ja vihaisia kuin karhu, jolta on kedolla riistetty poikaset. Isäsi on myös kokenut sotilas, joka väkineen ei lepää yöllä.

9. Varmasti hän on nyt piiloutunut johonkin onkaloon tai muuhun paikkaan. Jos sinun miehiäsi kaatuisi jo alussa ja se saataisiin kuulla, sanottaisiin: ’Väelle, joka seuraa Absalomia, on tullut tappio.’

10. Silloin urhoollisinkin, jolla on sydän kuin leijonalla, menettäisi rohkeutensa. Tietäähän koko Israel, että isäsi on sankari ja että ne, jotka ovat hänen kanssaan, ovat urhoollisia miehiä.

11. Siksi minä annan tämän neuvon: Koottakoon koko Israel Daanista Beersebaan asti sinun luoksesi, niin että väkeä on yhtä paljon kuin hiekkaa meren rannalla, ja lähde sinä itsekin taisteluun.

12. Kun me sitten tavoitamme hänet, missä hän onkaan, me käymme hänen päälleen niin kuin kaste laskeutuu maahan. Silloin ei hänestä eikä kaikista niistä miehistä, jotka ovat hänen kanssaan, jää jäljelle ainoaakaan.

13. Ja jos hän vetäytyy johonkin kaupunkiin, koko Israel panee köydet sen kaupungin ympärille ja me kiskomme sen alas laaksoon, niin ettei siitä jää kivensiruakaan.”

14. Silloin Absalom ja kaikki Israelin miehet sanoivat: ”Arkilaisen Huusain neuvo on parempi kuin Ahitofelin neuvo.” Herra oli näet päättänyt tehdä tyhjäksi Ahitofelin hyvän neuvon ja syöstä Absalomin onnettomuuteen.

15. Sitten Huusai sanoi Saadokille ja Ebjatarille, papeille: ”Sen ja sen neuvon on Ahitofel antanut Absalomille ja Israelin vanhimmille, ja sen ja sen neuvon olen minä antanut.

16. Lähettäkää pian Daavidille tällainen sana: Älä jää yöksi autiomaahan johtaville ylityspaikoille, vaan mene virran yli. Muuten kuningas ja kaikki väki, joka on hänen kanssaan, joutuu surman suuhun.”

17. Joonatan ja Ahimaas olivat asettuneet Roogelin lähteelle, sillä he eivät uskaltaneet näyttäytyä kaupungissa. Muuan palvelijatar toi heille sanan, ja he menivät ja kertoivat sen kuningas Daavidille.

18. Mutta eräs poika näki heidät ja kertoi siitä Absalomille. Silloin molemmat sananviejät lähtivät kiireesti pois ja tulivat Bahurimiin erään miehen taloon. Tällä oli pihallaan kaivo, ja he laskeutuivat siihen.

19. Miehen vaimo otti peitteen, levitti sen kaivon suulle ja sirotti jyviä sen päälle, niin ettei kukaan voinut huomata mitään.

20. Absalomin palvelijat tulivat vaimon luo taloon ja kysyivät: ”Missä ovat Ahimaas ja Joonatan?” Vaimo vastasi heille: ”Tuosta he menivät vesisäiliön ohi.” Miehet etsivät, mutta eivät löytäneet ja palasivat Jerusalemiin.

21. Miesten mentyä Joonatan ja Ahimaas nousivat kaivosta ja menivät ilmoittamaan viestinsä kuningas Daavidille. He sanoivat: ”Nouskaa ja menkää kiireesti Jordanin yli, sillä sen ja sen neuvon Ahitofel on antanut teidän tuhoksenne.”

22. Silloin Daavid ja kaikki väki, joka oli hänen kanssaan, lähtivät liikkeelle ja ylittivät Jordanin. Kun aamu valkeni, ei ollut ainoaakaan, joka ei olisi mennyt Jordanin yli.

23. Kun Ahitofel näki, ettei hänen neuvoaan noudatettu, hän satuloi aasinsa ja lähti kotiin omaan kaupunkiinsa. Annettuaan määräykset talonsa asioista hän hirttäytyi. Niin hän kuoli, ja hänet haudattiin isänsä hautaan.

24. Daavid oli jo tullut Mahanaimiin, kun Absalom meni kaikkien Israelin miesten kanssa Jordanin yli.

25. Absalom oli asettanut Amasan Jooabin sijaan sotajoukon ylipäälliköksi. Amasan isä oli Jitra-niminen ismaelilainen , joka oli yhtynyt Abigailiin, Naahaksen tyttäreen, Jooabin äidin Serujan sisareen.

26. Israelilaiset ja Absalom leiriytyivät Gileadin maahan.

27. Kun Daavid oli tullut Mahanaimiin, Naahaksen poika Soobi ammonilaisten Rabbasta, Ammielin poika Maakir Loodebarista ja gileadilainen Barsillai Roogelimista

28. toivat vuoteita, vateja ja saviastioita sekä vehnää, ohria, jauhoja, paahdettuja jyviä, papuja, linssejä,

29. hunajaa, voita, lampaita ja juustoja ruuaksi Daavidille ja väelle, joka oli hänen kanssaan. He näet ajattelivat: ”Kansa on uuvuksissa, nälkäisenä ja janoisena autiomaassa.”