2. Samuelin kirja 22 FINRK
1. Daavid lausui Herralle tämän laulun sanat sinä päivänä, jona Herra oli pelastanut hänet kaikkien hänen vihollistensa ja Saulin käsistä.
2. Hän sanoi: ” Herra , minun kallioni, linnani ja pelastajani!
3. Jumala, minun kallioni, sinun turviisi minä pakenen! Sinä olet kilpeni ja pelastukseni sarvi, vuorilinnani ja pakopaikkani. Sinä olet pelastajani, sinä pelastat minut väkivallasta!
4. Minä huudan: ’Ylistetty olkoon Herra!’ ja pelastun vihollisteni käsistä.
5. Kuoleman aallot piirittivät minut, turmion virrat pelästyttivät minut.
6. Tuonelan siteet kietoivat minut, kuoleman ansat yllättivät minut.
7. Ahdistuksessani minä huusin Herraa , Jumalaani minä huusin. Hän kuuli ääneni temppelistään, minun huutoni kohosi hänen korviinsa.
8. Silloin maa huojui ja järisi, taivaan perustukset järkkyivät. Ne horjuivat hänen vihansa voimasta.
9. Savu nousi hänen sieraimistaan, kuluttava tuli hänen suustaan, palavat hiilet hehkuivat hänestä.
10. Hän taivutti taivaat ja astui alas synkkä pilvi jalkojensa alla.
11. Hän ratsasti kerubilla lentäen, hän kiiti tuulen siivillä.
12. Hän pani pimeyden majaksi ympärilleen, synkät vedet, paksut pilvet.
13. Hohteesta, joka kävi hänen edellään, hehkuivat palavat hiilet.
14. Herra jylisi taivaasta, Korkein antoi äänensä kaikua.
15. Hän lennätti nuolia ja hajotti viholliset, lähetti salamoita ja hämmensi heidät.
16. Vetten syvänteet tulivat näkyviin, maanpiirin perustukset paljastuivat Herran nuhtelusta, hänen vihansa hengen puhalluksesta.
17. Hän ojensi kätensä korkeudesta ja tarttui minuun, veti minut ylös syvistä vesistä.
18. Hän vapautti minut väkevän viholliseni käsistä, vihamiehistäni, jotka olivat minua vahvempia.
19. He nousivat minua vastaan hätäni päivänä, mutta Herra oli minun tukenani.
20. Hän toi minut avaraan paikkaan, hän pelasti minut, sillä hän on mieltynyt minuun.
21. Herra palkitsee minut vanhurskauteni mukaan, kätteni puhtauden mukaan hän maksaa minulle.
22. Sillä minä olen noudattanut Herran teitä, en ole luopunut Jumalastani enkä ollut jumalaton.
23. Kaikki hänen säädöksensä ovat edessäni, hänen lakejaan en luotani torju.
24. Olen nuhteeton häntä kohtaan ja varon tekemästä pahaa.
25. Herramaksaa minulle vanhurskauteni mukaan, sen mukaan kuin olen puhdas hänen silmiensä edessä.
26. Uskollista kohtaan sinä olet uskollinen, nuhteetonta sankaria kohtaan nuhteeton.
27. Puhdasta kohtaan sinä olet puhdas, mutta kieroa kohtaan nurja.
28. Sinä pelastat nöyrän kansan, mutta sinun silmäsi ovat ylpeitä vastaan, sinä alennat heidät.
29. Sillä sinä, Herra , olet minun lamppuni. Herra valaisee minun pimeyteni.
30. Sinun avullasi minä juoksen kiinni rosvojoukon, Jumalani avulla hyppään yli muurin.
31. Jumalan tie on täydellinen, Herran sana tulessa koeteltu. Hän on kilpenä kaikille, jotka häneen turvaavat.
32. Sillä kuka on Jumala paitsi Herra ja kuka on kallio paitsi meidän Jumalamme?
33. Hän on Jumala, minun vahva turvani, joka tekee tieni nuhteettomaksi.
34. Hän tekee jalkani nopeiksi kuin peuran jalat ja asettaa minut kukkuloilleni.
35. Hän opettaa käteni sotimaan ja käsivarteni jännittämään vaskijousta.
36. Sinä annat minulle pelastuksen kilven, sinun apusi tekee minut suureksi.
37. Sinä annat askeleilleni avaran tilan, eivätkä minun nilkkani nyrjähdä.
38. Minä ajan vihollisiani takaa ja tuhoan heidät enkä palaa, ennen kuin olen tehnyt heistä lopun.
39. Minä teen heistä lopun ja murskaan heidät, eivätkä he enää nouse. He sortuvat minun jalkojeni alle.
40. Sinä vyötät minut voimalla sotaan, vastustajani sinä painat alleni.
41. Sinä ajat minun viholliseni pakoon, vihamieheni minä tuhoan.
42. He huutavat, mutta pelastajaa ei ole, huutavat Herraa , mutta hän ei vastaa heille.
43. Minä survon heidät kuin maan tomuksi, kuin katujen lokaa minä heitä poljen ja tallaan.
44. Sinä vapautat minut kansani riidoista, sinä varjelet minua, ja minusta tulee kansakuntien pää. Kansat, joita en tuntenut, palvelevat minua.
45. Muukalaiset mielistelevät minua. Heti kun he kuulevat käskyni, he tottelevat minua.
46. Muukalaiset menettävät rohkeutensa, he tulevat vavisten varustuksistaan.
47. Herra elää! Siunattu olkoon kallioni, korotettu olkoon Jumala, pelastukseni kallio!
48. Hän on Jumala, joka kostaa puolestani ja saattaa kansat valtani alle.
49. Hän pelastaa minut vihollisteni käsistä. Sinä korotat minut vastustajieni ylitse, vapautat minut väkivaltaisesta miehestä.
50. Sen tähden minä kiitän sinua, Herra , ja laulan kiitosta nimellesi kansojen keskuudessa.
51. Hän antaa kuninkaalleen suuria voittoja ja osoittaa laupeutta voidellulleen, Daavidille ja hänen siemenelleen ikuisesti.”