5. Mooseksen kirja 29 FINRK
1. Mooses kutsui koko Israelin koolle ja sanoi kansalle: ”Te olette nähneet omin silmin kaiken, mitä Herra teki Egyptin maassa faraolle, kaikille hänen palvelijoilleen ja koko hänen maalleen.
2. Nuo suuret koettelemukset ja nuo suuret tunnusteot ja ihmeet te näitte omin silmin.
3. Tähän päivään mennessä Herra ei kuitenkaan ole suonut teille ymmärtävää sydäntä, näkeviä silmiä eikä kuulevia korvia.
4. Minä kuljetin teitä autiomaassa neljäkymmentä vuotta, mutta vaatteet eivät kuluneet yltänne eivätkä kengät jaloistanne.
5. Te ette saaneet leipää syödäksenne ettekä viiniä tai väkijuomaa juodaksenne, jotta tietäisitte, että minä olen Herra , teidän Jumalanne.
6. Kun tulimme tähän paikkaan, Siihon, Hesbonin kuningas, ja Oog, Baasanin kuningas, lähtivät sotimaan meitä vastaan, mutta me löimme heidät.
7. Me otimme haltuumme heidän maansa ja annoimme sen perintöosaksi ruubenilaisille ja gaadilaisille sekä toiselle puolelle Manassen heimoa.
8. Noudattakaa siis tämän liiton sanoja ja toimikaa niiden mukaan, että menestyisitte kaikessa, mitä teette.
9. Te kaikki seisotte tänä päivänä Herran , teidän Jumalanne, edessä, kaikki te israelilaiset heimoittain: päämiehenne, vanhimpanne, johtajanne,
10. lapsenne ja vaimonne sekä myös muukalaiset, puunhakkaajat ja vedenkantajat, jotka ovat leirissänne.
11. Te olette astumassa Herran , teidän Jumalanne, liittoon, hänen valaliittoonsa. Hän tekee sen tänään sinun kanssasi
12. korottaakseen sinut kansakseen ja ollakseen sinun Jumalasi, niin kuin hän on sinulle puhunut ja niin kuin hän on vannonut sinun isillesi Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille.
13. Minä en tee tätä liittoa, tätä valaliittoa, ainoastaan teidän kanssanne,
14. jotka tänä päivänä olette tässä meidän kanssamme, Herran , meidän Jumalamme, edessä, vaan yhtä hyvin niiden kanssa, jotka eivät ole tänä päivänä tässä meidän joukossamme.
15. Sillä te tiedätte, että me asuimme Egyptin maassa ja että me kuljimme niiden kansojen keskitse, joiden alueiden kautta te olette kulkeneet.
16. Te näitte ne iljettävät puiset, kiviset, hopeiset ja kultaiset jumalankuvat, joita heillä on.
17. Älköön siis joukossanne olko miestä tai naista, sukua tai heimoa, jonka sydän on tänä päivänä kääntynyt pois Herrasta , meidän Jumalastamme, niin että hän ryhtyy palvelemaan noiden kansojen jumalia. Varokaa, ettei teidän keskuudessanne ole juurta, josta kasvaa koiruohoa ja marunaa,
18. ja ettei kukaan tämän valan sanat kuullessaan siunaisi itseään sydämessään ja ajattelisi: ’Minun käy hyvin, vaikka vaellankin paatunein sydämin.’ Näin hän tuhoaa sekä vettä saaneen että kuivan maan.
19. Herra ei tahdo antaa hänelle anteeksi, vaan Herran viha ja kiivaus syttyvät silloin sitä miestä vastaan. Kaikki kiroukset, jotka on kirjoitettu tähän kirjaan, lankeavat hänen päälleen, ja Herra pyyhkii pois hänen nimensä taivaan alta.
20. Herraerottaa hänet kaikista Israelin heimoista ja tuottaa hänelle onnettomuuden , kaikki ne liiton kiroukset, jotka on kirjoitettu tähän lain kirjaan.
21. Tulevat sukupolvet, teidän lapsenne, jotka nousevat teidän tilallenne, ja kaukaisesta maasta tulevat muukalaiset näkevät sitä maata kohtaavat vitsaukset ja sairaudet, joilla Herra sitä rasittaa,
22. tulikiven ja suolan, koko maan kuin poltettuna, niin ettei siihen kylvetä eikä se kasva edes ruohoa. Käy niin kuin silloin, kun Sodoma ja Gomorra, Adma ja Seboim hävitettiin, kun Herra vihassaan ja kiivaudessaan ne hävitti.
23. Silloin kaikki kansat kysyvät: ’Minkä vuoksi Herra on tehnyt tälle maalle näin? Miksi tämä hänen suuren vihansa hehku?’
24. Heille vastataan: ’Sen tähden, että he hylkäsivät liiton, jonka Herra , heidän isiensä Jumala, teki heidän kanssaan viedessään heidät pois Egyptin maasta,
25. ja alkoivat palvella ja kumartaa muita jumalia, joita he eivät tunteneet ja joita hän ei ollut heidän osakseen jakanut.
26. Siksi Herran viha syttyi tätä maata kohtaan, niin että hän antoi kaikkien kirousten, jotka on kirjoitettu tähän kirjaan, kohdata sitä.
27. Herra tempasi heidät pois heidän omasta maastaan vihassaan, kiivaudessaan ja suuressa suuttumuksessaan ja heitti heidät toiseen maahan, jossa he ovat tänäkin päivänä.’
28. Salatut asiat kuuluvat Herralle , meidän Jumalallemme, mutta ne, jotka on ilmoitettu, kuuluvat ikuisesti meille ja meidän lapsillemme, että me toimisimme kaikkien tämän lain sanojen mukaan.”