5. Mooseksen kirja 31 FINRK

1. Kun Mooses oli puhunut koko Israelille nämä sanat,

2. hän sanoi heille: ”Minä olen nyt sadankahdenkymmenen vuoden vanha. En voi enää kulkea teidän edellänne, sillä Herra on sanonut minulle: ’Sinä et mene tämän Jordanin yli.’

3. Mutta Herra , sinun Jumalasi, kulkee itse sinun edelläsi ja tuhoaa nämä kansat sinun tieltäsi, niin että sinä voit ottaa haltuusi niiden maan. Myös Joosua kulkee sinun edelläsi, niin kuin Herra on puhunut.

4. Herratekee noille kansoille niin kuin hän teki Siihonille ja Oogille, amorilaisten kuninkaille. Hän tuhosi heidät ja heidän maansa.

5. Herraantaa nuo kansat teidän valtaanne. Tehkää niille aivan sen käskyn mukaan, jonka minä olen teille antanut.

6. Olkaa lujia ja rohkeita! Älkää pelätkö älkääkä säikkykö heitä, sillä Herra , teidän Jumalanne, kulkee itse teidän kanssanne. Hän ei jätä teitä eikä hylkää teitä.”

7. Mooses kutsui Joosuan esiin ja sanoi hänelle koko Israelin edessä: ”Ole luja ja rohkea, sillä sinä saat mennä tämän kansan kanssa siihen maahan, jonka Herra on heidän isilleen vannomallaan valalla luvannut antaa heille, ja sinä jaat sen heille perinnöksi.

8. Herraitse kulkee sinun edelläsi. Hän on sinun kanssasi; hän ei jätä eikä hylkää sinua. Älä pelkää äläkä säiky.”

9. Mooses kirjoitti tämän lain ja antoi sen papeille, Leevin jälkeläisille, jotka kantoivat Herran liitonarkkua, ja kaikille Israelin vanhimmille.

10. Mooses antoi heille tämän käskyn: ”Joka seitsemäs vuosi, määräaikaan vapautusvuotena, lehtimajanjuhlassa,

11. kun koko Israel tulee koolle Herran , sinun Jumalasi, eteen siihen paikkaan, jonka hän valitsee, lukekaa tämä opetus Israelin edessä koko kansan kuullen.

12. Kootkaa kansa, miehet, naiset ja lapset sekä porttiesi sisällä asuvat muukalaiset, että he kuulisivat sen ja oppisivat pelkäämään Herraa , teidän Jumalaanne, ja noudattamaan tarkoin kaikkia tämän lain sanoja.

13. Näin myös heidän lapsensa, jotka eivät vielä sitä tunne, kuulevat sen ja oppivat pelkäämään Herraa , teidän Jumalaanne, niin kauan kuin elätte siinä maassa, jota te nyt menette ottamaan omaksenne Jordanin tuolta puolen.”

14. Herrasanoi Moosekselle: ”Katso, sinun kuolinpäiväsi lähestyy. Kutsu Joosua, ja asettukaa ilmestysmajaan, niin minä annan hänelle käskyni.” Niin Mooses ja Joosua menivät ilmestysmajaan ja asettuivat sinne seisomaan.

15. Herra ilmestyi majassa pilvipatsaassa, ja pilvipatsas seisahtui majan ovelle.

16. Herra sanoi Moosekselle: ”Sinä pääset lepoon isiesi luo, mutta tämä kansa nousee ja lähtee haureellisesti seuraamaan vieraita jumalia siinä maassa, johon se menee. Se hylkää minut ja rikkoo liittoni, jonka minä olen tehnyt sen kanssa.

17. Sinä päivänä minun vihani syttyy sitä vastaan, minä hylkään sen ja peitän siltä kasvoni. Se joutuu riistettäväksi , ja suuret onnettomuudet ja ahdistukset kohtaavat sitä. Sinä päivänä se sanoo: ’Eivätkö nämä onnettomuudet ole kohdanneet minua siksi, ettei Jumalani ole keskelläni?’

18. Mutta silloin minä peitän kasvoni kokonaan kaiken sen pahan tähden, mitä se on tehnyt kääntymällä muiden jumalien puoleen.

19. Kirjoita nyt itsellesi tämä laulu ja opeta se israelilaisille, niin että se on heidän huulillaan. Näin tämä laulu on minun todistajani israelilaisia vastaan.

20. Minä vien Israelin siihen maahan, josta minä vannoin valan heidän isilleen, maahan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa. He saavat syödä kyllikseen ja lihovat. Kuitenkin he kääntyvät muiden jumalien puoleen ja palvelevat niitä. He halveksivat minua ja rikkovat minun liittoni.

21. Kun suuret onnettomuudet ja ahdistukset kohtaavat heitä, tämä laulu on todistajana heitä vastaan, sillä se ei unohdu heidän jälkipolviensa suusta. Minä tiedän heidän aikomuksensa, jotka heillä on tänä päivänä, jo ennen kuin minä olen vienyt heidät siihen maahan, josta minä olen vannonut heille valan.”

22. Mooses kirjoitti laulun samana päivänä ja opetti sen israelilaisille.

23. Sitten Herra antoi Joosualle, Nuunin pojalle, tämän käskyn: ”Ole luja ja rohkea, sillä sinä viet israelilaiset siihen maahan, jonka minä valalla vannoen olen heille luvannut. Minä olen sinun kanssasi.”

24. Kun Mooses oli kirjoittanut loppuun asti kirjaan tämän opetuksen sanat,

25. hän antoi Herran liitonarkkua kantaville leeviläisille tämän käskyn:

26. ”Ottakaa tämä lain kirja ja pankaa se Herran , teidän Jumalanne, liitonarkun viereen. Se on oleva siellä todistajana sinua vastaan.

27. Minä tunnen teidän kapinallisuutenne ja uppiniskaisuutenne. Kun minun vielä eläessäni teidän keskellänne te jatkuvasti kapinoitte Herraa vastaan, kuinka paljon enemmän te kapinoittekaan minun kuolemani jälkeen!

28. Kootkaa minun luokseni kaikki heimojenne vanhimmat ja johtomiehenne. Minä tahdon puhua heille nämä sanat ja ottaa taivaan ja maan todistajiksi heitä vastaan,

29. sillä minä tiedän, että minun kuoltuani te vaellatte kelvottomasti ja käännytte pois siltä tieltä, jota minä käskin teidän vaeltaa. Aikojen lopulla teitä kohtaa onnettomuus, koska te teette sellaista, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vihoitatte hänet teoillanne.”

30. Sitten Mooses lausui koko Israelin seurakunnan kuullen alusta loppuun asti tämän laulun sanat: