2. Mooseksen kirja 32 FB92
1. Kun Mooses viipyi eikä tullut takaisin vuorelta, israelilaiset kerääntyivät Aaronin luo ja sanoivat hänelle: »Tee meille jumala, joka johtaa meitä matkallamme. Me emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, tuolle miehelle, joka toi meidät pois Egyptistä.»
2. Aaron sanoi: »Ottakaa kultakorut, joita vaimonne, poikanne ja tyttärenne pitävät korvissaan, ja tuokaa ne minulle.»
3. Kaikki riisuivat kultakorut korvistaan ja toivat ne Aaronille.
4. Aaron otti korut vastaan, valmisti muotin ja valoi kullasta sonnin. Kansa sanoi: »Israel, tämä on sinun jumalasi, joka toi sinut pois Egyptistä!»
5. Silloin Aaron rakensi alttarin sonnin eteen ja julisti: »Huomenna vietetään Herralle pyhitettyä juhlaa.»
6. Seuraavana aamuna ihmiset uhrasivat polttouhreja ja yhteysuhreja, söivät ja joivat ja ryhtyivät viettämään hillitöntä juhlaa.
7. Silloin Herra sanoi Moosekselle: »Lähde heti alas, sillä sinun kansasi, jonka toit pois Egyptistä, on syössyt itsensä turmioon.
8. Näin pian he ovat kääntyneet pois siltä tieltä, jota käskin heidän kulkea. He ovat valaneet itselleen sonnipatsaan, ja nyt he kumartavat sitä, teurastavat sille uhreja ja sanovat: ’Israel, tämä on sinun jumalasi, joka toi sinut pois Egyptistä.’»
9. Herra sanoi vielä: »Minä näen, että tämä kansa on uppiniskainen.
10. Jätä minut nyt rauhaan, että vihani saa leimahtaa heitä vastaan ja tuhota heidät. Mutta sinusta minä teen suuren kansan.»
11. Mooses koetti lepyttää Herraa, Jumalaansa, ja sanoi: »Miksi, Herra, vihastuisit omaan kansaasi? Sinähän toit sen pois Egyptistä suurella voimallasi ja väkevällä kädelläsi.
12. Miksi egyptiläiset saisivat sanoa, että sinä veit israelilaiset pois vain tappaaksesi heidät vuorilla ja hävittääksesi heidät maan päältä? Anna vihasi lauhtua ja luovu aikeestasi tuhota kansasi.
13. Muista palvelijoitasi Abrahamia, Iisakia ja Jaakobia, joille vannoit oman itsesi kautta: ’Minä annan sinulle jälkeläisiä niin paljon, että heitä on kuin taivaan tähtiä, ja annan heille ikuiseksi omaisuudeksi sen maan, jonka olen heille luvannut.’»
14. Niin Herran viha lauhtui, ja hän päätti luopua siitä hävityksestä, jolla oli uhannut kansaansa.
15. Mooses lähti laskeutumaan vuorelta kantaen kahta liitontaulua, joihin oli kirjoitettu molemmin puolin.
16. Taulut olivat Jumalan tekemät, ja niihin kaiverrettu kirjoitus oli Jumalan kirjoittama.
17. Kun Joosua kuuli kansan meluavan, hän sanoi Moosekselle: »Leiristä kuuluu taistelun pauhu.»
18. Mutta Mooses vastasi: – Ei sieltä kaiu voitonhuuto, ei siellä valiteta tappiota, laulua minä sieltä kuulen.
19. Kun Mooses saapui leiriin ja näki sonnin ja villin karkeloinnin, hänen vihansa syttyi ja hän paiskasi taulut murskaksi vuoren juurelle.
20. Hän otti heidän tekemänsä sonnin, poltti sen tulessa, murensi sen hienoksi, sekoitti veteen ja juotti veden israelilaisille.
21. Mooses kysyi Aaronilta: »Mitä pahaa tämä kansa on sinulle tehnyt, kun johdatit sen näin suureen syntiin?»
22. Aaron vastasi: »Älä suutu, herrani! Sinähän tiedät, miten altis tämä kansa on pahaan.
23. He sanoivat minulle: ’Tee meille jumala, joka johtaa meitä matkallamme. Me emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, tuolle miehelle, joka toi meidät pois Egyptistä.’
24. Minä kysyin heiltä: ’Kenellä on kultaa?’ Silloin he riisuivat korut yltään ja antoivat ne minulle. Minä heitin ne tuleen, ja siitä tuo sonni syntyi.»
25. Mooses näki, että kansa oli villiintynyt. Aaron oli päästänyt sen valloilleen ja antanut vihollisille aiheen vahingoniloon.
26. Mooses asettui leirin portille seisomaan ja sanoi: »Kaikki, jotka ovat Herran puolella, tulkoot tänne.» Hänen luokseen kokoontuivat kaikki Leevin heimoon kuuluvat.
27. Hän sanoi heille: »Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: sitokaa miekka vyöllenne, kulkekaa edestakaisin leirin halki portilta portille ja tappakaa jokainen, jonka kohtaatte, olkoonpa vaikka oma veli, ystävä tai sukulainen.»
28. Leevin heimon miehet tekivät Mooseksen käskyn mukaisesti, ja kansasta sai sinä päivänä surmansa noin kolmetuhatta miestä.
29. Mooses sanoi: »Teidät on tänään vihitty palvelemaan Herraa. Te olette käyneet jopa poikianne ja veljiänne vastaan, ja siksi te saatte tänään siunauksen.»
30. Seuraavana päivänä Mooses sanoi kansalle: »Te olette tehneet hyvin suuren synnin. Minä nousen nyt vuorelle Herran luo. Ehkä voin sovittaa teidän syntinne.»
31. Sitten Mooses palasi Herran luo ja sanoi: »Voi, Herra! Tämä kansa on tehnyt suuren synnin! He ovat tehneet itselleen jumalan kullasta.
32. Anna anteeksi heidän syntinsä. Mutta jos et anna, niin pyyhi minun nimeni kirjastasi.»
33. Silloin Herra sanoi Moosekselle: »Minä pyyhin kirjastani kaikkien niiden nimet, jotka tekevät syntiä minua vastaan.
34. Mene nyt ja vie kansa maahan, josta olen sinulle puhunut. Minun enkelini kulkee sinun edelläsi. Mutta tilinteon päivänä minä rankaisen kansaa sen synnistä.»
35. Näin Herra kuritti israelilaisia, koska he olivat yhdessä Aaronin kanssa tehneet sonnipatsaan.