Hesekiel 10 FINRK
1. Sitten minä näin, että taivaanavaruudessa, kerubien pään päällä, oli valtaistuimen kaltainen, ikään kuin safiirikivi.
2. Pellavapukuiselle miehelle sanottiin: ”Mene kerubin alle pyörien väliin, täytä kourasi kerubien välissä olevilla tulisilla hiilillä ja sirottele ne kaupungin päälle.” Ja minä näin miehen lähtevän.
3. Kerubit seisoivat temppelin oikealla puolella miehen tullessa niiden luo. Pilvi peitti sisemmän esipihan,
4. ja Herran kirkkaus siirtyi kerubien yltä temppelin ovelle . Pilvi täytti temppelin, ja esipiha tuli täyteen Herran kirkkauden loistetta.
5. Kerubien siipien ääni kuului ulompaan esipihaan asti. Se oli kuin kaikkivaltiaan Jumalan ääni, kun hän puhuu.
6. Herra käski pellavapukuista miestä: ”Ota tulta pyörien välistä, kerubien keskeltä.” Niin tämä meni ja seisahtui pyörän luo.
7. Yksi kerubeista ojensi kätensä kerubien välitse niiden keskellä olevaan tuleen, otti tulta ja antoi sen pellavapukuisen käsiin. Tämä otti sen ja lähti pois.
8. Silloin näkyi kerubeilla siipiensä alla ikään kuin ihmiskäsi.
9. Minä näin, että kerubien vierellä oli neljä pyörää, yksi pyörä kunkin kerubin kohdalla. Pyörät olivat näöltään kuin krysoliittikiveä.
10. Kaikki neljä näyttivät samanlaisilta, ikään kuin pyörän sisässä olisi ollut toinen pyörä.
11. Kulkiessaan ne liikkuivat kaikkiin neljään suuntaan eivätkä mutkitelleet. Mitä paikkaa kohti ensimmäinen kääntyi, sinne ne kulkivat hänen jäljessään, eivätkä mutkitelleet kulkiessaan.
12. Kerubien koko ruumis, selkä ja kädet ja myös siivet ja pyörät olivat kauttaaltaan täynnä silmiä.
13. Niiden pyöriä minä kuulin kutsuttavan rattaiksi.
14. Kullakin kerubilla oli neljät kasvot. Yhdet kasvot olivat kerubin kasvot, toiset kasvot ihmisen kasvot, kolmannet leijonan kasvot ja neljännet kotkan kasvot.
15. Sitten kerubit kohosivat. Ne olivat samat olennot, jotka olin nähnyt Kebarjoen varrella.
16. Kun kerubit kulkivat, pyörät kulkivat niiden mukana, ja kun kerubit nostivat siipensä kohotakseen ylös maasta, eivät myöskään pyörät jääneet pois niiden viereltä.
17. Kun ne seisahtuivat, seisahtuivat pyörätkin, ja kun ne kohosivat, pyörät kohosivat niiden mukana, sillä pyörissä oli elämän henki.
18. Sitten Herran kirkkaus lähti temppelin ovelta ja asettui kerubien ylle.
19. Lähtiessään kerubit nostivat siipensä ja kohosivat maasta silmieni edessä. Pyörät kohosivat niiden kanssa, ja ne seisahtuivat Herran temppelin itäisen portin ovelle. Ylhäällä, niiden kohdalla, oli Israelin Jumalan kirkkaus.
20. Ne olivat samat olennot, jotka olin nähnyt Israelin Jumalan alapuolella Kebarjoen varrella. Minä tulin tietämään, että ne olivat kerubeja.
21. Kullakin neljällä oli neljät kasvot ja neljä siipeä, ja siipien alla oli ikään kuin ihmiskädet.
22. Niiden kasvot olivat hahmoltaan samanlaiset kuin ne, jotka olin nähnyt Kebarjoen varrella. Sellaisilta ne näyttivät, ja sellaisia ne olivat. Kukin niistä kulki suoraan eteenpäin.