Hesekiel 20 FINRK

1. Seitsemännen vuoden viidennessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä, tuli miehiä Juudan vanhinten joukosta kysymään neuvoa Herralta , ja he istuivat minun eteeni.

2. Silloin minulle tuli tämä Herran sana:

3. ”Ihmislapsi, puhu Israelin vanhimmille ja sano heille: Näin sanoo Herra, Herra : Tuletteko te kysymään minulta neuvoa? Niin totta kuin minä elän, minä en suostu antamaan teille neuvoa, sanoo Herra, Herra .

4. Etkö tuomitse heitä, ihmislapsi, etkö tuomitse? Tee heille tiettäviksi heidän isiensä iljettävät teot

5. ja sano heille: Näin sanoo Herra, Herra : Kun minä valitsin Israelin, minä vannoin kättä kohottaen valan Jaakobin heimon jälkeläisille. Minä tein itseni heille tunnetuksi Egyptin maassa ja sanoin heille kättä kohottaen: ’Minä olen Herra , teidän Jumalanne.’

6. Sinä päivänä minä lupasin heille kättä kohottaen, että vien heidät pois Egyptin maasta siihen maahan, jonka olin heitä varten etsinyt. Se on kaikista maista ihanin ja se vuotaa maitoa ja hunajaa.

7. Minä sanoin heille: ’Heittäköön jokainen teistä pois iljetykset kasvojensa edestä, älkää saastuttako itseänne Egyptin jumalankuvilla. Minä olen Herra , teidän Jumalanne.’

8. Mutta he kapinoivat minua vastaan eivätkä tahtoneet kuunnella minua. Kukaan heistä ei heittänyt pois iljetyksiään kasvojensa edestä eikä hylännyt Egyptin jumalankuvia. Silloin minä ajattelin vuodattaa kiivauteni heidän päälleen ja tyydyttää vihani heissä Egyptin maassa.

9. Mutta sen mitä tein, minä tein oman nimeni tähden, ettei se tulisi häväistyksi kansojen silmissä, joiden keskellä he olivat. Niiden kansojen nähden minä tein itseni heille tunnetuksi viemällä israelilaiset pois Egyptin maasta.”

10. ”Kun olin vienyt heidät pois Egyptin maasta ja tuonut heidät autiomaahan,

11. minä annoin heille lakini ja ilmoitin heille säädökseni. Ihminen, joka niitä noudattaa, elää niistä.

12. Minä annoin heille myös sapattini olemaan merkkinä välillämme, minun ja heidän, ja muistuttamaan heille, että minä olen Herra , joka pyhitän heidät.

13. Mutta Israelin heimo kapinoi minua vastaan autiomaassa. He eivät vaeltaneet minun lakieni mukaan vaan hylkäsivät säädökseni, joista ihminen elää, jos hän noudattaa niitä. Myös minun sapattini he häpäisivät pahoin. Silloin minä ajattelin vuodattaa kiivauteni heidän päälleen autiomaassa tehdäkseni heistä lopun.

14. Mutta minä tein, mitä tein, nimeni tähden, ettei se tulisi häväistyksi kansojen nähden, joiden silmien edessä olin vienyt heidät pois Egyptistä.

15. Kuitenkin minä vannoin heille autiomaassa kättä kohottaen, etten vie heitä siihen maahan, jonka olin antanut heille, maahan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa ja joka on ihanin kaikista maista.

16. Näin tapahtui siksi, että he hylkäsivät minun säädökseni eivätkä vaeltaneet lakieni mukaan vaan häpäisivät sapattini, sillä heidän sydämensä seurasi heidän jumalankuviaan.

17. Silti minä säälin heitä enkä hävittänyt heitä enkä tehnyt heistä loppua autiomaassa.

18. Minä sanoin siellä heidän lapsilleen: Älkää vaeltako isienne lakien mukaan älkääkä noudattako heidän säädöksiään. Älkää saastuttako itseänne heidän jumalankuvillaan.

19. Minä olen Herra , teidän Jumalanne. Vaeltakaa minun lakieni mukaan ja noudattakaa minun säädöksiäni, ja pitäkää ne.

20. Pyhittäkää minun sapattini. Olkoot ne merkkinä liitosta meidän välillämme, jotta tietäisitte, että minä olen Herra , teidän Jumalanne.

21. Mutta hekin kapinoivat minua vastaan: he eivät vaeltaneet minun lakieni mukaan eivätkä noudattaneet säädöksiäni, niin että olisivat toimineet niiden mukaan. Ihminen, joka noudattaa niitä, elää niistä. He häpäisivät sapattini. Silloin minä ajattelin vuodattaa kiivauteni heidän päälleen ja tyydyttää vihani heissä autiomaassa.

22. Mutta minä vedin käteni takaisin ja tein, mitä tein, nimeni tähden, ettei se tulisi häväistyksi kansojen nähden, joiden silmien edessä olin vienyt heidät pois Egyptistä.

23. Kuitenkin minä vannoin heille kättä kohottaen autiomaassa, että minä hajotan heidät kansojen joukkoon ja sirottelen heidät muihin maihin,

24. koska he eivät tehneet säädöksieni mukaan vaan hylkäsivät lakini, häpäisivät sapattini ja kiinnittivät katseensa isiensä jumalankuviin.

25. Minä annoin heille myös lakeja, jotka eivät olleet hyviä, ja säädöksiä, joista he eivät voineet elää.

26. Minä annoin heidän saastua uhrilahjoistaan, kun he panivat kulkemaan tulen läpi jokaisen esikoisensa . Näin tein, jotta saattaisin heidät kauhun valtaan ja he tulisivat tietämään, että minä olen Herra .”

27. ”Ihmislapsi, puhu siis Israelin heimolle ja sano: Näin sanoo Herra, Herra : Tälläkin tavoin isänne herjasivat minua ja osoittivat uskottomuutta minua kohtaan:

28. Kun minä toin heidät maahan, jonka olin kättä kohottaen luvannut antaa heille, niin missä vain he näkivät korkean kukkulan tai tuuhean puun, siinä he uhrasivat teurasuhrinsa ja antoivat uhrilahjansa, joilla vihastuttivat minut. Siinä he polttivat sulotuoksuiset suitsukkeensa ja vuodattivat juomauhrinsa.

29. Minä kysyin heiltä: ’Mikä on se kukkula, jolle te menette?’ Siksi sitä kutsutaan vielä tänäkin päivänä kukkulaksi .

30. Sano siis Israelin heimolle: Näin sanoo Herra, Herra : Ettekö te saastuta itsenne isienne tavoin kulkemalla haureellisesti heidän iljetystensä jäljessä!

31. Kun tuotte lahjojanne ja panette lapsenne kulkemaan tulen läpi, te saastutatte itsenne kaikilla jumalankuvillanne vielä tänäkin päivänä. Pitäisikö minun suostua antamaan teille neuvo, Israelin heimo? Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra , minä en neuvo teitä.

32. Sitä, mikä on tullut teidän mieleenne, ei suinkaan tapahdu. Tehän sanotte: ’Olkaamme kuin muut kansat, kuin muiden maiden heimot, jotka palvelevat puuta ja kiveä.’

33. Näin sanoo Herra, Herra : niin totta kuin minä elän, minä totisesti hallitsen teitä väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella ja vuodatan kiivauteni päällenne.

34. Minä vien teidät pois kansojen keskeltä ja kokoan teidät väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella maista, joihin teidät oli hajotettu, ja vuodatan kiivauteni.

35. Minä vien teidät kansojen autiomaahan, ja siellä minä käyn oikeutta kasvotusten teidän kanssanne.

36. Niin kuin minä kävin oikeutta isienne kanssa Egyptin autiomaassa, niin minä käyn oikeutta teidän kanssanne, sanoo Herra, Herra .

37. Minä panen teidät kulkemaan sauvan alitse ja saatan teidät liiton siteeseen.

38. Minä perkaan teistä ne, jotka kapinoivat ja rikkovat minua vastaan. Minä vien heidät pois maasta, jossa he asuvat muukalaisina, mutta Israelin maahan he eivät pääse. Silloin te tulette tietämään, että minä olen Herra .”

39. ”Mutta te, Israelin heimo! Näin sanoo Herra, Herra : Menkää vain palvelemaan kukin omia jumalankuvianne! Lopulta te kuitenkin olette minulle kuuliaisia ettekä enää häpäise minun pyhää nimeäni lahjoillanne ja jumalankuvillanne.

40. Näin sanoo Herra, Herra : Koko Israelin heimo, joka asuu maassaan, palvelee minua Israelin korkeilla vuorilla, minun pyhällä vuorellani. Siellä minä olen heille suosiollinen. Siellä minä tahdon saada teidän lahjojanne ja ensisatonne antimia sekä kaikkia teidän pyhiä lahjojanne.

41. Kun olen vienyt teidät pois kansojen keskeltä ja koonnut teidät maista, joihin teidät oli hajotettu, minä miellyn teihin kuin miellyttävään tuoksuun ja osoitan teissä pyhyyteni kansojen nähden.

42. Te tulette tietämään, että minä olen Herra , kun minä tuon teidät Israelin maahan, siihen maahan, jonka minä kättä kohottaen lupasin antaa teidän isillenne.

43. Siellä te muistatte vaelluksenne ja kaikki tekonne, joilla olette itsenne saastuttaneet. Te inhoatte itseänne kaikkien pahojen tekojenne tähden, joita olette tehneet,

44. ja tulette tietämään, että minä, Herra , teen teille sen, minkä teen, oman nimeni tähden. En tee teille pahan vaelluksenne ja kelvottomien tekojenne mukaan, te Israelin heimo, sanoo Herra, Herra .”