Hesekiel 47 FB92

1. Mies vei minut takaisin temppelin ovelle, ja minä näin, että perustuksen alta kumpusi vettä. Sitä virtasi purona temppelin itäpäädystä – julkisivuhan oli itään – ja tultuaan esiin lähellä rakennuksen eteläkulmaa puro jatkoi matkaansa alttarin eteläpuolitse itään päin.

2. Mies vei minut sitten pohjoisportin kautta ulos ja edelleen ulkomuurin kulman ympäri portille, joka on itään päin, ja minä näin, että puro tuli siellä esiin portin eteläpuolelta.

3. Mies lähti nyt kulkemaan itään. Hänellä oli kädessään mittanuora, ja hän mittasi tuhat kyynärää ja kehotti minua kulkemaan puron poikki. Vesi ulottui purossa nilkkoihin asti.

4. Hän mittasi taas tuhat kyynärää ja kehotti minua kulkemaan puron poikki, ja nyt vesi ulottui polviin. Taas hän mittasi tuhat kyynärää ja kehotti minua kulkemaan yli, ja vesi ulottui lanteisiin.

5. Vielä hän mittasi tuhat kyynärää, ja nyt puro oli kasvanut virraksi, jonka yli en päässyt. Virta oli niin syvä, että olisi pitänyt uida, sitä ei voinut ylittää kahlaamalla.

6. Mies sanoi minulle: »Näetkö, ihminen?» Sitten hän lähti takaisin ja johdatti minua pitkin virran rantaa.

7. Paluumatkalla minä näin, että virran rannalla kasvoi molemmilla puolin hyvin paljon puita.

8. Mies sanoi minulle: »Nämä vedet virtaavat maan itäosiin ja juoksevat siellä alas Jordanin laaksoon ja edelleen Itäiseenmereen, jonka suolaisen veden ne muuttavat makeaksi.

9. Ja missä ikinä nämä vedet virtaavat, siellä kaikki eläimet menestyvät ja lisääntyvät. Myös kaloja on suuret määrät, sillä kaikkialla, minne tulee, tämä virta muuttaa veden makeaksi. Minne vain se tulee, siellä kaikki virkoaa elämään.

10. Meren rannalla seisoo kalastajia vieri vieressä, En-Gedistä En-Eglaimiin on verkkoja kuivumassa, ja erilaisia kaloja on viljalti, yhtä monia lajeja kuin Suuressameressä.

11. Mutta rantojen soissa ja lammikoissa vesi ei makeudu – ne jäävät entiselleen, jotta saataisiin suolaa.

12. »Pitkin virran molempia rantoja kasvaa kaikenlaisia hedelmäpuita. Niistä eivät lehdet lakastu eivätkä hedelmät lopu: joka kuukausi ne antavat uuden sadon, sillä niitä ruokkii virta, joka saa alkunsa pyhästä paikasta. Niiden hedelmiä käytetään ruoaksi ja niiden lehtiä lääkkeeksi.

13. »Näin sanoo Herra Jumala: Nämä ovat sen maan rajat, joka teidän tulee jakaa perintöosiksi Israelin kahdelletoista heimolle – Joosefin heimolle kuuluu kaksi osaa.

14. Jakakaa maa osuuksiin siten, että jokainen heimo saa yhtä paljon. Minä olen käsi koholla vannonut antavani sen teidän isillenne, ja siitä tulee teidän perintönne.

15. »Nämä ovat maan rajat: Pohjoisraja kulkee Suurestamerestä Hetloniin ja edelleen Lebo-Hamatiin, Sedadiin,

16. Berotaan, Sibraimiin, joka on Damaskoksen alueen ja Hamatin alueen välissä, ja Hasar-Enaniin, joka on Hauranin rajalla.

17. Näin raja menee merestä Hasar-Enaniin – Damaskoksen alue ja Hamatin alue jäävät sen pohjoispuolelle. Tämä on pohjoisraja.

18. »Itäraja kulkee aluksi Hauranin ja Damaskoksen alueiden välitse, ja Gileadin ja Israelin maan välissä on rajana Jordan aina Itäiseenmereen ja Tamariin saakka. Tämä on itäraja.

19. Eteläraja kulkee Tamarista Meribat-Kadesin vesiin ja sieltä Egyptinpuroa seuraten Suureenmereen. Tämä on etelän puoleinen raja.

20. Lännessä on rajana Suurimeri Lebo-Hamatin kohdalle asti. Tämä on maan länsiraja.

21. »Tämä maa teidän tulee jakaa keskenänne, Israelin heimojen kesken.

22. Jakakaa arpomalla perintöosat itsellenne ja muukalaisille, jotka asuvat teidän keskellänne ja synnyttävät lapsia keskuudessanne. Olkoot he teille samanarvoisia kuin syntyperäiset israelilaiset ja saakoot samoin kuin te arvalla perintöosansa Israelin heimojen keskuudesta.

23. Minkä heimon parissa muukalainen asuu, sen alueelta antakaa hänelle perintöosa. Näin sanoo Herra Jumala.