1. Mooseksen kirja 49 FINRK

1. Sitten Jaakob kutsui poikansa luokseen sanoen: ”Kokoontukaa, niin minä ilmoitan teille, mitä teille tapahtuu päivien lopulla.

2. Tulkaa koolle ja kuulkaa, Jaakobin pojat, kuunnelkaa isäänne Israelia.

3. Ruuben, sinä olet esikoiseni, voimani ja miehuuteni ensihedelmä, ylivertainen arvossa, ylivertainen voimassa.

4. Mutta sinä kuohut kuin vesi, sinä et saa jäädä ensimmäiselle sijalle, sillä sinä nousit isäsi vuoteelle ja niin saastutit sen. Hän nousi makuusijalleni.

5. Simeon ja Leevi ovat veljeksiä, heidän miekkansa ovat väkivallan aseita.

6. Älköön sieluni liittykö heidän neuvonpitoonsa, älköön henkeni yhtykö heidän joukkoonsa, sillä vihassaan he murhasivat miehiä, omavaltaisuudessaan he silpoivat härkiä.

7. Kirottu olkoon heidän vihansa, sillä se on raju, ja heidän kiukkunsa, sillä se on julma. Minä jakelen heidät Jaakobin joukkoon, hajotan heidät Israelin sekaan.

8. Sinä Juuda, veljesi ylistävät sinua! Sinun kätesi on vihollistesi niskassa, isäsi pojat kumartavat sinua.

9. Juuda on nuori leijona. Saaliilta olet noussut, poikani. Hän on asettunut makuulle kuin leijona, kuin jalopeura. Kuka uskaltaa herättää hänet?

10. Ei siirry valtikka pois Juudalta, ei tuomarinsauva hänen polviensa välistä, ennen kuin tulee hän, jolle se kuuluu ja jota kansat tottelevat.

11. Hän sitoo aasinsa viiniköynnökseen, jaloon viiniköynnökseen aasinsa varsan. Hän pesee vaatteensa viinissä, pukunsa rypäleiden veressä.

12. Hänen silmänsä ovat sameat viinistä, hänen hampaansa valkeat maidosta.

13. Sebulon asuu meren rannalla, laivojen rannikolla, hänen selkänsä taakse jää Siidon.

14. Isaskar on vahvaluinen aasi, joka makaa karjatarhojen välissä.

15. Hän näki lepopaikan hyväksi ja maan ihanaksi. Hän taivutti hartiansa taakan alle ja joutui pakkotyöhön.

16. Daan jakaa oikeutta kansalleen yhtenä Israelin heimoista,

17. Daan on käärmeenä tiellä, kyynä polulla. Se puree hevosta vuohiseen, ja ratsastaja suistuu selin maahan.

18. Sinulta minä odotan pelastusta, Herra .

19. Gaadia ahdistavat rosvojoukot, mutta hän ahdistaa niitä, seuraa niiden kintereillä.

20. Asserista tulee leivän runsaus, hän tarjoaa kuninkaallisia herkkuja.

21. Naftali on vapaana juokseva kauris, hän puhuu kauniita sanoja.

22. Joosef on hedelmällinen oksa, hedelmällinen oksa lähteen reunalla. Yli muurin ulottuvat sen haarat.

23. Jousimiehet hätyyttävät häntä, ampuvat ja ahdistavat.

24. Mutta hänen jousensa pysyy lujana, hänen käsivartensa ovat nopeat Jaakobin Väkevän voimasta, Paimenen, Israelin Kallion, nimen avulla.

25. Isäsi Jumala auttakoon sinua, Kaikkivaltias siunatkoon sinua taivaan siunauksilla ylhäältä, siunauksilla syvyydestä alhaalta, siunauksilla rinnoista ja kohdusta.

26. Isäsi siunaukset ovat voimallisemmat kuin minun vanhempieni siunaukset ja yltävät ikuisten kukkuloiden ihanuuteen. Ne tulevat Joosefin ylle, veljiensä ruhtinaan pään päälle.

27. Benjamin on raateleva susi. Aamulla hän syö riistaa, ja illalla hän jakaa saalista.”

28. Kaikki nämä kaksitoista ovat Israelin heimoja, ja näin puhui heidän isänsä heille siunatessaan heidät. Hän siunasi heistä jokaisen ja lausui kullekin oman siunauksen.

29. Jaakob käski heitä sanoen: ”Minut otetaan pois heimoni luo. Haudatkaa minut isieni viereen, siihen luolaan, joka on heettiläisen Efronin vainiolla.

30. Se luola on lähellä Mamrea Kanaaninmaassa, Makpelan vainiolla, jonka Abraham osti heettiläiseltä Efronilta perintöhaudaksi.

31. Sinne haudattiin Abraham ja hänen vaimonsa Saara, sinne haudattiin Iisak ja hänen vaimonsa Rebekka, ja sinne minä hautasin Leean,

32. sille vainiolle, joka on ostettu luolineen heettiläisiltä.”

33. Kun Jaakob oli antanut käskynsä pojilleen, hän nosti jalkansa vuoteeseen. Sitten hän kuoli ja tuli otetuksi heimonsa luo.