Jesaja 22 FINRK
1. Ennustus Näkylaaksosta : Mikä sinun oikein on, kun sinä kaikkine asukkainesi nouset katoille,
2. sinä meluisa, pauhaava kaupunki, sinä ilakoiva kylä? Surmatut miehesi eivät kuolleet miekkaan eivätkä saaneet surmaansa sodassa.
3. Kaikki sinun päämiehesi pakenivat yhtenä miehenä. Heidät otettiin vangiksi jousta käyttämättä. Kuka ikinä sinun omistasi tavattiin, se vangittiin, kuinka kauas hän pakenikin.
4. Sen tähden minä sanon: ”Kääntäkää katseenne minusta, minä itken katkerasti. Älkää tunkeilko minua lohduttamaan tyttären, minun kansani, tuhoutumisen vuoksi.”
5. Sillä sekasorron, ahdistuksen ja hämmingin päivän on Herra, Herra Sebaot, pitävä Näkylaaksossa. Hän murtaa muurit, ja vuoria kohti kohoaa huuto.
6. Eelam otti viinen, tuli vaunuineen, sotureineen ja ratsumiehineen; Kiir paljasti kilven.
7. Ihanimmat laaksosi täyttyivät vaunuista, ratsumiehet asettuivat asemiin portin eteen.
8. Hän riisui Juudaa suojaavan verhon. Sinä päivänä te loitte katseenne Metsätalon asevarastoon.
9. Te huomasitte paljon halkeamia Daavidin kaupungin muurissa. Te varastoitte vettä Alalammikkoon,
10. te laskitte Jerusalemin talot ja revitte hajalle taloja vahvistaaksenne muuria.
11. Molempien muurien väliin te teitte kokoamisaltaan Vanhanlammikon vesiä varten, mutta ette katsoneet häneen, joka tämän tuotti. Te ette huomanneet häntä, joka tämän kauan sitten valmisti.
12. Sinä päivänä Herra, Herra Sebaot, kutsui itkemään ja valittamaan, ajamaan pään paljaaksi ja vyöttäytymään säkkiin.
13. Mutta katso, iloitaan ja riemuitaan, tapetaan nautoja ja teurastetaan lampaita, syödään lihaa ja juodaan viiniä. ”Syödään ja juodaan, sillä huomenna me kuolemme.”
Sebna ja Eljakim14. Silloin minun korviini kuului Herran Sebaotin ilmoitus: Totisesti, tämä teidän syntinne jää sovittamatta aina kuolemaanne saakka, sanoo Herra, Herra Sebaot.
15. Näin sanoo Herra, Herra Sebaot: Mene tuon voudin, Sebnan, luo, joka on linnan päällikkönä, ja sano:
16. Mitä sinulla on täällä tekemistä, ja keitä sinulla täällä on, kun tänne itsellesi haudan hakkautat, korkealle hakkautat hautasi, kallioon koverrat itsellesi asunnon?
17. Katso, Herra heittää sinua rajusti, mies. Totisesti, hän kahmaisee sinut kokoon,
18. kääräisee keräksi ja paiskaa pallona maahan, joka on laaja joka suuntaan. Sinne sinä kuolet, ja sinne katoavat sinun loistovaunusi, sinä herrasi huoneen häpeä.
19. Minä syöksen sinut paikaltasi; sinut raastetaan pois asemastasi.
20. Mutta sinä päivänä tapahtuu, että minä kutsun palvelijani Eljakimin, Hilkian pojan,
21. ja puen hänen ylleen sinun ihokkaasi, vyötän hänet sinun vyölläsi ja annan hänen käteensä sinun valtasi, niin että hän on oleva isänä Jerusalemin asukkaille ja Juudan suvulle.
22. Minä panen Daavidin huoneen avaimen hänen olalleen. Kun hän avaa, ei kukaan sulje, kun hän sulkee, ei kukaan avaa.
23. Minä isken hänet vaarnaksi lujaan kohtaan, ja hänestä tulee kuin kunniaistuin isänsä suvulle.
24. Hänen varaansa ripustetaan hänen isänsä suvun koko kunnia: vesat ja versot, kaikki pienetkin astiat, maljat ja ruukut.
25. Sinä päivänä, sanoo Herra Sebaot, pettää lujaan kohtaan isketty vaarna. Se katkeaa ja putoaa maahan, ja sen varassa ollut kuorma murskaantuu. Sillä Herra on puhunut.