Jesaja 5 FINRK

1. Minä tahdon laulaa ystävästäni, rakkaan ystäväni laulun hänen viinitarhastaan. Ystävälläni oli viinitarha hedelmällisellä vuorenrinteellä.

2. Hän kuokki sen, perkasi siitä kivet ja istutti siihen jaloja köynnöksiä. Hän rakensi sen keskelle tornin ja louhi myös kuurnan. Hän odotti sen tuottavan hyviä rypäleitä, mutta se tuottikin huonoja hedelmiä.

3. Ja nyt, Jerusalemin asukkaat ja Juudan miehet, olkaa tuomareina minun ja viinitarhani välillä.

4. Mitä viinitarhalleni vielä olisi tehtävä? Mitä jätin tekemättä? Miksi se tuotti huonoja hedelmiä, vaikka odotin sen tuottavan rypäleitä?

5. Nyt minä ilmoitan teille, mitä teen viinitarhalleni: Minä poistan siitä aidan, niin että se jää turmeltavaksi, särjen siitä muurin, niin että se jää tallattavaksi.

6. Minä jätän sen joutomaaksi, ei sitä enää leikata eikä kuokita, vaan se kasvaa ohdaketta ja orjantappuraa. Minä kiellän pilviä satamasta sille vettä.

7. Israelin kansa on Herran Sebaotin viinitarha, ja Juudan miehet ovat hänen istutuksensa, josta hän iloitsi. Hän odotti oikeutta, mutta tulikin turmelus, ja vanhurskautta, mutta tulikin valitus.

8. Voi teitä, jotka liitätte talon taloon, yhdistätte pellon peltoon, kunnes ei enää jää tilaa, ja te yksin asutte maassa.

9. Korviini kuului Herran Sebaotin sana: Totisesti, monet talot jäävät autioiksi, suuret ja kauniit rakennukset asukasta vaille.

10. Kymmenen auranalan viinitarha on tuottava vain yhden bat-mitan viiniä ja hoomerin kylvö vain eefa-mitallisen viljaa.

11. Voi niitä, jotka aamuvarhaisesta juoksevat väkijuoman perässä ja myöhäiseen iltaan asti viipyvät viinistä hehkuvina!

12. Heillä on lyyrat, harput, rummut ja huilut ja viinit pidoissaan, mutta Herran tekoja he eivät huomaa, eivät näe hänen kättensä töitä.

13. Sen vuoksi kansani joutuu pakkosiirtolaisuuteen ennalta arvaamatta. Sen ylhäiset näkevät nälkää, ja sen meluava joukko nääntyy janoon.

14. Sen vuoksi tuonela levittää kitansa ammolleen, avaa suunsa suunnattomaksi. Sinne vaipuu sen loisto, sinne sen meluava joukko, kaikki ilonpitäjät.

15. Ihminen taipuu alas, ja mies painuu maahan, maahan painuvat ylpeitten silmät.

16. Mutta Herra Sebaot on oleva ylhäinen tuomitessaan, pyhä Jumala on oleva pyhä vanhurskaudessaan.

17. Lampaat käyvät siellä kuin laitumillaan, ja muukalaiset syöttävät karjaansa rikkaitten rauniopaikoilla.

18. Voi niitä, jotka vetävät perässään syyllisyyttä turhuuden köysillä, syntiä kuin vaunuja valjailla,

19. niitä, jotka sanovat: ”Pitäköön hän kiirettä, tehköön pian tekonsa, niin että me sen näemme. Lähestyköön ja toteutukoon Israelin Pyhän suunnitelma, niin että me sen huomaamme!”

20. Voi niitä, jotka sanovat pahaa hyväksi ja hyvää pahaksi, jotka kääntävät pimeyden valkeudeksi ja valkeuden pimeydeksi, jotka tekevät karvaan makeaksi ja makean karvaaksi!

21. Voi niitä, jotka ovat viisaita omissa silmissään ja ymmärtäviä omasta mielestään!

22. Voi niitä, jotka ovat sankareita viinin juonnissa ja kelpo urhoja väkijuoman sekoittamisessa,

23. jotka lahjuksesta julistavat syyllisen syyttömäksi ja riistävät oikeuden siltä, joka on oikeassa.

24. Sen tähden: niin kuin tulen kieli syö oljenkorret ja kuiva ruoho häviää liekkiin, niin mätänee heidän juurensa. Heidän kukkansa hajoaa tomuna ilmaan, sillä he ovat hylänneet Herran Sebaotin opetuksen ja halveksineet Israelin Pyhän sanaa.

25. Sen tähden Herran viha syttyi kansaansa kohtaan. Hän ojensi kätensä heitä vastaan ja löi heitä niin, että vuoret vapisivat, ja heidän ruumiinsa lojuivat tunkioina keskellä katuja. Tästä kaikesta hänen vihansa ei ole asettunut, vaan hänen kätensä on yhä ojennettuna.

26. Hän pystyttää viirin kaukaiselle kansalle ja viheltää sen luokseen maan ääristä. Ja katso, se rientää, se tulee nopeasti.

27. Ei kukaan heistä väsy eikä kompastu, ei kukaan torku eikä nuku. Heidän vyönsä ei irtoa vyötäisiltä, heidän kengistään ei katkea hihna.

28. Sen kansan nuolet on teroitettu, sen kaikki jouset jännitetty. Sen hevosten kaviot ovat kuin piikiveä ja sen vaunujen pyörät kuin rajuilma.

29. Se karjuu kuin leijona, se karjuu kuin nuoret leijonat. Ärjyen se tempaa saaliin ja vie sen pois, eikä pelastajaa ole.

30. Se ärjyy saaliilleen sinä päivänä kuin ärjyvä meri. Jos maata tähyillään, nähdään pimeyttä ja ahdistusta, ja valo on pimennyt synkkiin pilviin.