Jesaja 63 FINRK

1. Kuka tuolla tulee Edomista, kirkkaanpunaisissa vaatteissa Bosrasta, tuo komeapukuinen, joka uljaana astelee suuressa voimassaan? ”Minä, joka puhun vanhurskautta, joka olen voimallinen auttamaan.”

2. Miksi on punaväriä puvussasi, miksi vaatteesi ovat kuin viinikuurnan polkijan?

3. ”Kuurnan minä poljin, minä yksinäni, ei ketään kansojen joukosta ollut kanssani. Minä poljin heidät vihassani, tallasin heidät kiivaudessani, ja niin heidän vertaan roiskui vaatteilleni, ja minä tahrasin koko pukuni.

4. Sillä koston päivä oli mielessäni, ja lunastettujeni vuosi oli tullut.

5. Minä katselin ympärilleni, mutta ei ollut auttajaa, ja minä ihmettelin, kun ei kukaan tullut tueksi. Silloin oma käsivarteni auttoi minua ja vihani tuli tuekseni.

6. Minä tallasin kansat vihassani ja juovutin heidät kiivaudessani. Minä vuodatin maahan heidän verensä.”

7. Herranarmotöitä minä julistan, Herran ylistettäviä tekoja, kaikkea, mitä Herra on meille tehnyt, hänen suurta hyvyyttään Israelin heimoa kohtaan, kaikkea, mitä hän on heille tehnyt laupeudessaan ja suuressa armossaan.

8. Hän sanoi: ”Ovathan he minun kansani, he ovat lapsia, jotka eivät petä minua.” Niin hän ryhtyi heidän pelastajakseen.

9. Kaikissa heidän ahdistuksissaan oli hänelläkin ahdistus, hänen lähettämänsä enkeli pelasti heidät. Rakkaudessaan ja sääliväisyydessään hän lunasti heidät vapaiksi, hän nosti ja kantoi heitä kaikkina muinaisina päivinä.

10. Mutta he niskuroivat ja tekivät murheelliseksi hänen Pyhän Henkensä. Niin hän muuttui heidän vihollisekseen, hän itse soti heitä vastaan.

11. Silloin hänen kansansa muisti muinaiset päivät, muisti Moosesta ja kysyi: Missä on hän, joka toi heidät ylös merestä, heidät ja hänen laumansa paimenen? Missä on hän, joka pani paimenen sydämeen Pyhän Henkensä,

12. hän, joka antoi mahtavan käsivartensa kulkea Mooseksen oikealla puolella, hän, joka halkaisi vedet heidän edessään tehdäkseen itselleen iankaikkisen nimen?

13. Missä on hän, joka kuljetti heitä syvyyksien halki kuin hevosia autiomaassa, eivätkä he kompastelleet?

14. Niin kuin karja laskeutuu laaksoon, niin he pääsivät lepoon Herran Hengen johtamina. Näin sinä olet kansaasi johdattanut tehdäksesi itsellesi kunniakkaan nimen.

15. Katsahda taivaasta, katso pyhästä ja loistavasta asunnostasi. Missä on sinun kiivautesi ja voimalliset tekosi? Oletko sulkenut minulta armahtavaisuutesi ja sydämesi tunteet?

16. Olethan sinä meidän isämme, sillä ei Abraham meistä tiedä eikä Israel meitä tunne. Sinä, Herra , olet meidän isämme, Ikuinen lunastajamme on sinun nimesi.

17. Herra, miksi päästät meidät eksymään sinun teiltäsi ja annat sydämemme kovettua, niin ettemme pelkää sinua? Palaa takaisin palvelijoittesi tähden, perintöosasi sukukuntien tähden.

18. Vain vähän aikaa sai pyhä kansasi pitää perintönsä; meidän ahdistajamme ovat tallanneet sinun pyhäkkösi.

19. Nyt olemme niin kuin ne, joita sinä et ole koskaan hallinnut, niin kuin meitä ei olisi otettukaan sinun nimiisi.