Jesaja 65 FINRK

1. Minä olen suonut niiden etsiä minua, jotka eivät minua kyselleet, niiden löytää minut, jotka eivät minua etsineet. Kansalle, jota ei ole otettu minun nimiini, minä olen sanonut: ”Tässä minä olen, tässä minä olen!”

2. Kaiket päivät olen ojentanut käsiäni uppiniskaista kansaa kohti, joka vaeltaa omien ajatustensa mukaan tietä, mikä ei ole hyvä,

3. kansaa kohti, joka yhä uudestaan vihoittaa minut vasten kasvojani, uhraa puutarhoissa ja suitsuttaa tiilien päällä.

4. He asuvat haudoissa ja yöpyvät salaisissa paikoissa. He syövät sianlihaa, ja saastaiset liemet on heillä astioissaan.

5. He sanovat: ”Väisty, älä tule minua lähelle, sillä minä olen sinulle pyhä.” Nämä ovat savu minun sieraimissani, tuli, joka palaa kaiket päivät.

6. Katso, se on kirjoitettuna minun edessäni. En ole vaiti, vaan minä maksan, minä maksan heidän helmaansa

7. heidän pahat tekonsa ja heidän isiensä pahat teot, sanoo Herra , niiden, jotka ovat suitsuttaneet vuorilla ja häväisseet minua kukkuloilla. Nyt minä mittaan heidän aikaisempien tekojensa palkan heidän helmaansa.

8. Näin sanoo Herra : Niin kuin sanotaan rypäleestä, jos siinä on mehua: ”Älä hävitä sitä, sillä siinä on siunaus”, niin minä teen palvelijoitteni tähden, etten kaikkea hävittäisi.

9. Minä annan Jaakobista tulla jälkeläisen ja Juudasta vuorteni perijän. Minun valittuni saavat periä maan, ja palvelijani saavat asua siinä.

10. Saaron on oleva lammasten laitumena ja Aakorinlaakso karjan lepopaikkana minun kansallani, joka minua etsii.

11. Mutta te, jotka hylkäätte Herran ja unohdatte minun pyhän vuoreni, te, jotka katatte pöydän Gadille ja täytätte sekoitusmaljan Menin kunniaksi,

12. teidät minä määrään miekan omiksi. Te kaikki kumarrutte teurastettaviksi, koska te ette vastanneet, kun minä kutsuin, ettekä kuunnelleet, kun minä puhuin, vaan teitte sitä, mikä on pahaa minun silmissäni, ja valitsitte sen, mikä ei ole minulle mieleen.

13. Sen tähden, näin sanoo Herra, Herra : Katso, minun palvelijani syövät, mutta te näette nälkää. Katso, minun palvelijani juovat, mutta te kärsitte janoa. Katso, minun palvelijani iloitsevat, mutta te joudutte häpeään.

14. Katso, minun palvelijani riemuitsevat ja ovat hyvillä mielin, mutta te huudatte sydämen tuskasta ja voihkitte mieli murtuneena.

15. Te jätätte nimenne kirouslauseeksi minun valituilleni: ”Niin surmatkoon sinut Herra, Herra ,” mutta palvelijoilleen hän antaa toisen nimen.

16. Joka siunaa itsensä tässä maassa, siunaa itsensä oikean Jumalan nimeen, ja joka vannoo tässä maassa, vannoo oikean Jumalan nimeen, sillä entiset ahdistukset on unohdettu ja ne ovat peitossa minun silmiltäni.

17. Katso, minä luon uudet taivaat ja uuden maan. Entisiä ei enää muisteta, eivätkä ne enää nouse mieleen,

18. vaan te saatte iloita ja riemuita iankaikkisesti siitä, mitä minä luon. Sillä katso, riemuksi minä luon Jerusalemin, iloksi sen kansan.

19. Minä riemuitsen Jerusalemista, minä iloitsen kansastani. Ei siellä enää kuulla itkun ääntä eikä valitusta.

20. Ei siellä ole enää lasta, joka eläisi vain muutaman päivän, ei vanhusta, joka ei täyttäisi päiviensä määrää. Sillä nuorin kuolee satavuotiaana, ja vasta satavuotiaana synnintekijä joutuu kiroukseen.

21. He rakentavat taloja ja asuvat niissä, istuttavat viinitarhoja ja nauttivat niiden hedelmät.

22. He eivät rakenna toisten asuttavaksi, eivät istuta toisten syötäväksi, sillä niin kuin ovat puiden päivät, niin ovat elinpäivät minun kansani keskuudessa. Minun valittuni kuluttavat itse kättensä työn.

23. He eivät tee työtä turhaan eivätkä synnytä lapsia äkkikuoleman omiksi, sillä he ovat Herran siunaamien siemen, ja heidän vesansa pysyvät heidän luonaan.

24. Ennen kuin he huutavat, minä vastaan; heidän vielä puhuessaan minä kuulen.

25. Susi ja karitsa käyvät yhdessä laitumella, leijona syö rehua kuin nauta, ja käärmeen ruokana on maan tomu. Ei missään minun pyhällä vuorellani tehdä pahaa eikä vahinkoa, sanoo Herra .