Jeremia 50 FINRK

1. Sana, jonka Herra puhui profeetta Jeremian kautta Baabelista, kaldealaisten maasta:

2. ”Julistakaa ja kuuluttakaa kansojen keskuudessa, nostakaa lippu ja kuuluttakaa, älkää salailko. Sanokaa: ’Baabel on valloitettu, Beel on joutunut häpeään, Merodak on murskattu. Baabelin jumalankuvat ovat joutuneet häpeään, särjetty on sen epäjumalat.

3. Baabelin kimppuun käy kansa pohjoisesta ja tekee maasta aution. Sinne ei jää yhtään asukasta, niin ihmiset kuin eläimetkin pakenevat pois.’”

4. ”Niinä päivinä ja siihen aikaan, sanoo Herra , israelilaiset tulevat yhdessä Juudan kansan kanssa. He kulkevat itkien ja etsivät Herraa , Jumalaansa.

5. He kysyvät tietä Siioniin, suuntaavat kulkunsa sinne: ’Tulkaa, liittykäämme Herran kanssa iankaikkiseen liittoon, joka ei unohdu!’

6. Minun kansani oli kuin eksyneitten lauma. Heidän paimenensa olivat johtaneet heidät harhaan eksyttäville vuorille. He kulkivat vuorelta kukkulalle, unohtivat lepopaikkansa.

7. Kaikki, jotka heitä tapasivat, kalvoivat heitä, ja heidän ahdistajansa sanoivat: ’Emme tule syyllisiksi, sillä he ovat tehneet syntiä Herraa vastaan, Herraa , joka on vanhurskauden asumus ja heidän isiensä toivo.’

8. Paetkaa Baabelista, lähtekää pois kaldealaisten maasta, kulkekaa kuin johtokauriit lauman edellä.”

9. ”Katso, minä herätän ja tuon Baabelia vastaan suurten kansojen joukot pohjoisesta maasta. Ne järjestäytyvät rintamaan sitä vastaan, pohjoisesta se valloitetaan. Heidän nuolensa ovat kuin taitava soturi, joka ei palaa tyhjin toimin.

10. Kaldea joutuu ryöstetyksi, kaikki sen ryöstäjät saavat kyllikseen saalista, sanoo Herra .

11. Iloitkaa vain, riemuitkaa vain, te minun perintöosani riistäjät, hypelkää kuin vasikat niityllä ja hirnukaa kuin oriit!

12. Äitinne joutuu suureen häpeään, synnyttäjänne saa hävetä. Katso, kansoista vihoviimeinen, autiomaa, kuiva aromaa!

13. Herran vihan tähden siitä tulee asumaton, se on oleva aivan autio. Jokainen Baabelin kautta kulkeva tyrmistyy ja viheltää kaikkien sen vitsausten vuoksi.

14. Käykää rintamaan Baabelia vastaan sen ympärille, kaikki te jousen jännittäjät. Ampukaa sitä, älkää säästäkö nuolia, sillä se on tehnyt syntiä Herraa vastaan.

15. Nostakaa sotahuuto sitä vastaan joka taholta! Se antautuu, sen tornit kaatuvat ja sen muurit sortuvat, sillä tämä on Herran kosto; kostakaa sille, tehkää sille niin kuin se itse on tehnyt.

16. Hävittäkää Baabelista kylväjät ja ne, jotka tarttuvat sirppiin korjuuaikana. Kukin kääntyy oman kansansa luo, pakenee omaan maahansa sortajan miekkaa pakoon.”

17. ”Israel on kuin laumasta eksynyt lammas, jota leijonat ovat ahdistaneet. Assurin kuningas söi sitä ensin, ja nyt viimeksi Nebukadnessar, Baabelin kuningas, kalusi sen luut.

18. Sen tähden Herra Sebaot, Israelin Jumala, sanoo näin: Katso, minä rankaisen Baabelin kuningasta ja hänen maataan niin kuin minä rankaisin Assurin kuningasta.

19. Minä tuon Israelin takaisin omille laidunmailleen. Se saa käydä laitumella Karmelilla ja Baasanissa ja syödä kyllikseen Efraimin vuorilla ja Gileadissa.

20. Niinä päivinä ja siihen aikaan, sanoo Herra , etsitään Israelin rikosta, mutta sitä ei enää ole, ja Juudan syntiä, mutta sitä ei löydetä, sillä minä annan anteeksi niille, jotka minä jätän jäljelle.”

21. Merataimin maata vastaan: ”Käy sen kimppuun ja Pekodin asukkaiden kimppuun. Hävitä heidät, vihi heidät tuhon omiksi, aja heitä takaa, sanoo Herra . Tee aivan niin kuin minä olen sinua käskenyt.

22. Maassa on sodan melske, suuri hävitys!

23. Kuinka onkaan särjetty ja rikottu vasara, joka löi koko maanpiiriä! Kuinka onkaan Baabelista tullut tyrmistyksen aihe kansojen seassa!

24. Minä viritin sinulle ansan, ja sinä jäit kiinni, Baabel, ennen kuin huomasitkaan. Sinut tavattiin ja otettiin kiinni, sillä sinä olit haastanut riitaa Herran kanssa.

25. Herra avasi varastonsa ja toi esiin vihansa aseet. Herra, Herra Sebaot, tekee työnsä kaldealaisten maassa.

26. Tulkaa sen kimppuun maan ääriltä, avatkaa sen aitat! Heittäkää kaikki läjiin kuin lyhteet, vihkikää se tuhon omaksi. Siitä ei saa jäädä mitään jäljelle.

27. Hävittäkää kaikki sen härät, menkööt ne teurastettaviksi. Voi Baabelin asukkaita, sillä heidän päivänsä on tullut, heidän rangaistuksensa aika.

28. Kuulkaa! Pakenevia ja pelastuneita Baabelin maasta! He kertovat Siionissa Herran , meidän Jumalamme, kostosta, hänen temppelinsä hävityksen kostosta.

29. Kutsukaa Baabelia vastaan ampujat, kaikki jousimiehet! Leiriytykää sen ympärille, älköön kukaan pääskö pakoon. Maksakaa sille sen tekojen mukaan, tehkää sille aivan niin kuin se on tehnyt, sillä se on uhitellut Herralle , Israelin Pyhälle.

30. Sen tähden nuorukaiset kaatuvat Baabelin kaduille ja kaikki sen soturit saavat surmansa sinä päivänä, sanoo Herra .

31. Katso, minä olen sinua vastaan, sinä julkea, sanoo Herra, Herra Sebaot. Sinun päiväsi on tullut, sinun rangaistuksesi aika.

32. Tuo julkea kompastuu ja kaatuu, eikä hänellä ole nostajaa. Minä sytytän hänen kaupunkinsa tuleen, joka tuhoaa kaiken hänen ympäriltään.”

33. ”Näin sanoo Herra Sebaot: Sorrettuja ovat sekä Israel että Juuda. Kaikki heidän vangitsijansa pitävät heistä kiinni eivätkä tahdo päästää heitä vapaiksi.

34. Mutta heidän lunastajansa on väkevä, Herra Sebaot on hänen nimensä. Hän ajaa heidän asiansa antaakseen Israelin maalle rauhan mutta Baabelin asukkaille rauhattomuuden.

35. Miekka kaldealaisia vastaan, sanoo Herra , ja Baabelin asukkaita vastaan, sen ruhtinaita ja viisaita vastaan!

36. Miekka tyhjänpuhujia vastaan, ja heistä tulee typeryksiä! Miekka sen sankareita vastaan, ja he kauhistuvat!

37. Miekka sen hevosia ja vaunuja vastaan ja kaikkea sen sekakansaa vastaan, ja heistä tulee kuin naisia! Miekka sen aarteita vastaan, ja ne ryöstetään!

38. Helle sen vesiä vastaan, ja ne kuivuvat, sillä se on veistettyjen jumalankuvien maa ja hirmuisista jumalistaan he kerskailevat.

39. Sen tähden siellä asuvat autiomaan eläimet, sakaalit ja strutsit. Ikinä ei siellä ihminen asu, se jää asumattomaksi polvesta polveen.

40. Niin kuin oli silloin, kun Jumala hävitti Sodoman ja Gomorran ja niiden naapurit, sanoo Herra , niin ei Baabelissakaan enää asu kukaan, ei oleskele yksikään ihminen.”

41. ”Katso, kansa tulee pohjoisesta, suuri kansa, monet kuninkaat nousevat maan perimmäisiltä ääriltä.

42. He käyttävät jousta ja keihästä, he ovat julmia ja armottomia. Heidän äänensä on kuin meren pauhu. He ratsastavat hevosilla järjestäytyneinä kuin soturit taisteluun sinua vastaan, tytär Baabel.

43. Baabelin kuningas on kuullut sanoman heistä, ja hänen kätensä ovat hervonneet. Hänet on vallannut ahdistus, niin kuin tuska valtaa synnyttävän naisen.

44. Niin kuin leijona, joka hyökkää Jordanin tiheiköstä lakastumattomalle laitumelle, minä karkotan heidät äkisti ja asetan kaitsijaksi hänet, joka on valittu. Sillä kuka on minun vertaiseni ja kuka vetää minut tilille? Kuka on se paimen, joka voi seisoa minun edessäni?

45. Kuulkaa siis Herran suunnitelma, jonka hän on suunnitellut Baabelia varten, ja hänen ajatuksensa, jotka hän on ajatellut kaldealaisten maasta: Totisesti, nuo lauman vähäiset raahataan pois, totisesti, niiden laidun tulee autioksi.

46. Huuto kuuluu: ’Baabel on valloitettu’, ja maa vapisee. Kansojen keskuudesta kuuluu parku.”