Job 18 FINRK
1. Nyt alkoi suuhilainen Bildad puhua. Hän sanoi:
2. ”Milloin lopetatte tällaiset puheet? Tulkaa järkiinne, sitten puhelemme.
3. Miksi meitä pidetään eläinten kaltaisina, olemmeko teidän silmissänne tylsimyksiä?
4. Sinä, joka raivossasi raatelet itseäsi – sinunko tähtesi jätettäisiin maa autioksi ja kallio siirtyisi sijaltaan?
5. Myös jumalattoman valo sammuu, hänen tulensa liekki ei loista.
6. Valo pimenee hänen majassaan, hänen lamppunsa sammuu.
7. Hänen voimakkaat askeleensa joutuvat ahtaalle, hänen omat hankkeensa syöksevät hänet maahan.
8. Omat jalat vievät hänet verkkoon, hän kävelee pyyntihaudan katteella.
9. Silmukka tarttuu hänen kantapäähänsä, ansa kiristyy hänen ympärilleen.
10. Hänelle on viritetty maahan ansa, polulle häntä varten pyydys.
11. Kaikkialla on kauhuja, jotka pelottavat ja ajavat häntä takaa hänen kintereillään.
12. Ahnas tuho vaanii häntä, onnettomuus odottaa hänen vierellään.
13. Hänen ruumiinsa jäseniä kalvaa, hänen jäseniään jäytää kuoleman esikoinen.
14. Hänet temmataan pois majansa turvasta, pannaan kulkemaan kauhujen kuninkaan luo.
15. Hänen majassaan asuvat vieraat, hänen asuinpaikalleen sirotellaan rikkiä.
16. Alhaalta kuivuvat hänen juurensa, ylhäältä lakastuvat oksat.
17. Hänen muistonsa katoaa maasta, hänen nimeään ei tunneta kadulla.
18. Hänet sysätään valosta pimeyteen ja karkotetaan maan piiristä.
19. Ei jää häneltä vesaa eikä versoa kansansa keskuuteen, ketään ei jää jäljelle hänen asuntoihinsa.
20. Lännen asukkaat kauhistuvat hänen tuomionsa päivää, idän asukkaat valtaa vavistus.
21. Näin käy väärintekijän huoneelle, näin sen asuinpaikalle, joka ei Jumalaa tunne.”