Logo
🔍

Job 27 FINRK

« Omatuntoni ei soimaa minua

1. Job jatkoi mietelmiensä lausumista ja sanoi:

2. ”Niin totta kuin Jumala elää, hän, joka on riistänyt minulta oikeuteni, ja Kaikkivaltias, joka on murehduttanut sieluni:

3. niin kauan kuin minussa vielä on henkeä ja Jumalan henkäys sieraimissani,

4. huuleni eivät totisesti puhu petosta eikä kieleni lausu vilppiä.

5. Olkoon minusta kaukana se, että myöntäisin teidän olevan oikeassa. Niin kauan kuin elän, en luovu syyttömyydestäni.

Itätuuli vie jumalattoman

6. Pidän kiinni vanhurskaudestani enkä hellitä, yhdestäkään elämäni päivästä ei omatuntoni minua soimaa.”

7. ”Käyköön viholliselleni niin kuin jumalattomalle ja vastustajalleni niin kuin väärintekijälle.

8. Mitä toivoa on jumalattomalla, kun Jumala leikkaa pois hänen elämänsä, tempaa pois hänen sielunsa?

9. Kuuleeko Jumala hänen huutonsa, kun häntä kohtaa ahdinko?

10. Voiko hän iloita Kaikkivaltiaasta, huutaa Jumalan puoleen kaikkina aikoina?

11. Minä opetan teille, millainen on Jumalan käsi, en salaa Kaikkivaltiaan ajatuksia.

12. Olettehan te kaikki sen itse nähneet, miksi puhutte turhia?

13. Tämä on jumalattoman ihmisen osa, Jumalan säätämä perintöosa, jonka väkivaltaiset saavat Kaikkivaltiaalta:

14. Jos hänellä on paljonkin lapsia, he ovat miekan omia. Hänen jälkeläisensä eivät saa kylliksi leipää.

15. Ne, jotka heistä jäävät jäljelle, saattaa hautaan rutto, eivätkä heidän leskensä itke.

16. Jos hän kasaa hopeaa kuin multaa ja kokoaa vaatteita kuin savea,

17. niin kootkoon, mutta vanhurskas pukee ne ylleen, ja viattomat jakavat keskenään hopean.

18. Hän rakentaa taloaan kuin koiperhosen toukka, se on kuin vartijan tekemä maja pellolla.

19. Rikkaana hän menee levolle; ei mitään ole hävinnyt. Kun hän avaa silmänsä, mitään ei ole jäljellä.

20. Kauhut tavoittavat hänet kuin tulvavedet, yöllä yllättää hänet rajuilma.

21. Itätuuli nostaa hänet, ja hän menee menojaan. Tuuli puhaltaa hänet pois paikaltaan.

22. Jumala ampuu häntä säälimättä, hänen on hädissään paettava Jumalan käden voimaa.

23. Silloin hänelle paukutetaan käsiä ja vihelletään hänen omalta asuinpaikaltaan.”

»