Job 28 FB92

1. Hopealla on lähteensä, kullalla huuhdontapaikkansa.

2. Rauta otetaan maan kamarasta, kupari sulatetaan esiin kivestä.

3. Ihminen lannistaa pimeyden, hän tutkii kaiken pohjia myöten, tutkii kallion pimeät uumenet.

4. Kaukana asutuilta seuduilta hän louhii kaivoskuilun. Missä ei ihmisaskel kulje, siellä miehet ahkeroivat köyden varassa riippuen.

5. Maasta kasvaa leipä, maan uumenissa myllertää voima kuin tuli.

6. Kallioissa on lasuurikiveä, maan hiekassa kultaa.

7. On tie, jota ei korppikotka näe eikä haarahaukan silmä erota.

8. Sitä eivät astele vuorten pedot eivätkä leijonat kulje sitä pitkin.

9. Ihminen käy käsiksi kovaan kallioon ja kääntää nurin vuoret, perustuksia myöten,

10. hän louhii tunneleita kallioon, ja niin tulevat maan aarteet ihmissilmien iloksi.

11. Virtojen lähteetkin ihminen patoaa, tuo päivänvaloon sen, mitä ei silmä ole nähnyt.

12. Mutta viisaus – missä se on? Missä asuu ymmärrys?

13. Ihminen ei löydä tietä sen luokse, tästä maailmasta sitä ei voi löytää.

14. Syvyydet sanovat: »Ei viisaus ole täällä», ja meri sanoo: »Ei liioin täällä minun luonani.»

15. Puhtaalla kullallakaan sitä ei voi ostaa, hopeaa ei punnita sen hinnaksi.

16. Sitä ei voi ostaa Ofirin kullalla, ei kalliilla onykskivillä eikä safiireilla,

17. ei kulta, ei kirkkain lasi vedä sille vertaa, kalleimpiinkaan kultamaljoihin sitä ei voi vaihtaa.

18. Koralleista tai kristalleista on turha puhuakaan. Pussillinen viisautta on enemmän kuin kaikki helmet.

19. Nubian topaasit eivät vedä viisaudelle vertaa, puhtain kulta ei riitä sen maksuksi.

20. Mistä viisaus on lähtöisin? Missä asuu ymmärrys?

21. Se on kätkössä, kukaan ei voi sitä nähdä, se on piilossa taivaan linnuiltakin.

22. Kuolema sanoo, tuonela sanoo: »Vain huhu siitä on kulkenut korviimme.»

23. Jumala yksin tuntee tien viisauden luo. Hän yksin tietää, missä se asuu.

24. Hän näkee maan ääriin saakka, hän näkee kaiken, mikä on taivaan alla.

25. Kun hän antoi tuulelle voiman, kun hän osoitti vesille rajat,

26. kun hän sääti määräajat sateelle ja avasi ukkosen jylinälle tien,

27. silloin hän näki viisauden, punnitsi sen, otti sen palvelukseensa, piti sen kanssa neuvoa.

28. Ihmiselle hän sanoi: »Viisautta on Herran pelko, ymmärrystä se, että karttaa pahaa.»