Joosuan kirja 22 FINRK

1. Sitten Joosua kutsui koolle ruubenilaiset, gaadilaiset ja toisen puolen Manassen heimoa

2. ja sanoi heille: ”Te olette noudattaneet kaikkea, mitä Herran palvelija Mooses on käskenyt teidän noudattaa, ja olette totelleet minua kaikessa, mitä olen käskenyt teidän tehdä.

3. Te ette ole jättäneet veljiänne koko tänä pitkänä aikana tähän päivään asti vaan olette noudattaneet Herran , teidän Jumalanne, käskyä.

4. Nyt Herra , teidän Jumalanne, on suonut veljienne päästä rauhaan, niin kuin hän heille puhui. Palatkaa nyt ja menkää teltoillenne, perintömaahanne, jonka Herran palvelija Mooses antoi teille Jordanin toiselta puolelta.

5. Pitäkää vain hyvin tarkasti huoli siitä, että noudatatte Herran palvelijan Mooseksen teille antamaa käskyä ja opetusta: Rakastakaa Herraa , teidän Jumalaanne, vaeltakaa kaikessa hänen teitään, noudattakaa hänen käskyjään, riippukaa hänessä kiinni ja palvelkaa häntä kaikesta sydämestänne ja kaikesta sielustanne.”

6. Sitten Joosua siunasi heidät ja päästi heidät menemään, ja he menivät teltoilleen.

7. Toiselle puolelle Manassen heimoa Mooses oli antanut maata Baasanista ja toiselle puolelle Joosua antoi maata Jordanin länsipuolelta, samoin kuin heidän veljilleen. Ennen kuin Joosua päästi heidät menemään teltoilleen, hän siunasi heidät

8. ja sanoi heille: ”Palatkaa teltoillenne ja viekää mukananne suuret rikkaudet ja suuret määrät karjaa, hopeaa, kultaa, kuparia, rautaa ja vaatteita ja jakakaa veljienne kanssa vihollisilta saamanne saalis.”

9. Ruubenilaiset, gaadilaiset ja toinen puoli Manassen heimoa lähtivät paluumatkalle israelilaisten luota Siilosta, joka on Kanaaninmaassa, mennäkseen Gileadin maahan, perintömaahan, jonka he olivat saaneet omakseen Herran Moosekselle antaman käskyn mukaan.

10. Kun ruubenilaiset, gaadilaiset ja toinen puoli Manassen heimoa tulivat Jordanin Gelilotiin, joka on Kanaaninmaassa, he rakensivat sinne Jordanin rannalle alttarin, suuren alttarin, joka näkyi kauas.

11. Israelilaiset kuulivat puhuttavan, että ruubenilaiset, gaadilaiset ja toinen puoli Manassen heimoa olivat rakentaneet alttarin Kanaaninmaan rajalle israelilaisten puolelle Jordanin Gelilotiin.

12. Sen kuultuaan koko israelilaisten seurakunta kokoontui Siiloon lähteäkseen sotaan näitä heimoja vastaan.

13. Israelilaiset lähettivät pappi Piinehasin, Eleasarin pojan, ruubenilaisten ja gaadilaisten ja Manassen heimon toisen puolen luo Gileadin maahan.

14. Hänen kanssaan lähti kymmenen ruhtinasta, yksi ruhtinas kustakin sukukunnasta, kaikista Israelin heimoista. Kukin heistä oli perhekuntapäämies Israelin tuhansien joukossa.

15. Nämä tulivat ruubenilaisten, gaadilaisten ja Manassen heimon toisen puolen luo Gileadin maahan ja sanoivat heille:

16. ”Näin sanoo koko Herran seurakunta: Mitä onkaan tämä uskottomuus, jota te harjoitatte Israelin Jumalaa kohtaan, kun te tänä päivänä käännytte pois Herrasta rakentamalla itsellenne alttarin kapinoidaksenne Herraa vastaan.

17. Oliko meille liian vähäinen Peorin rikos, josta emme ole puhdistautuneet vielä tänäkään päivänä ja jonka vuoksi rangaistus kohtasi Herran seurakuntaa?

18. Siitä huolimatta te nyt käännytte pois Herrasta ! Ja kun te tänään kapinoitte Herraa vastaan, niin huomenna hän vihastuu koko Israelin seurakuntaan.

19. Mutta jos teidän perintömaanne on saastainen, tulkaa Herran perintömaahan, jossa on Herran asumus, ja ottakaa itsellenne perintömaa meidän keskuudestamme. Älkää kapinoiko Herraa vastaan älkääkä meitä vastaan rakentamalla itsellenne alttarin Herran , meidän Jumalamme, alttarin lisäksi.

20. Eikö silloin, kun Aakan, Serahin poika, oli uskoton ja anasti tuhon omaksi vihittyä, viha kohdannut koko Israelin seurakuntaa, vaikka Aakan oli vain yksi mies? Eikö hän tuhoutunut oman rikoksensa tähden!”

21. Silloin ruubenilaiset, gaadilaiset ja toinen puoli Manassen heimoa vastasivat Israelin heimojen päämiehille:

22. ”Jumala, Herra Jumala, Jumala, Herra Jumala, hän tietää, ja myös Israel itse tietäköön! Älköön Herra pelastako meitä tänä päivänä, jos kapinamielessä tai uskottomuudesta Herraa kohtaan

23. olemme rakentaneet tämän alttarin kääntyäksemme pois Herrasta , uhrataksemme sen päällä polttouhreja ja ruokauhreja tai toimittaaksemme sen päällä yhteysuhreja. Herra itse vaatikoon meidät siitä tilille.

24. Me olemme tehneet tämän, koska olimme huolissamme siitä, että teidän lapsenne vastaisuudessa voisivat sanoa meidän lapsillemme: ’Mitä teillä on tekemistä Herran , Israelin Jumalan, kanssa?

25. Herra on pannut Jordanin rajaksi meidän välillemme, te ruubenilaiset ja gaadilaiset. Teillä ei ole mitään osuutta Herraan .’ Ja niin teidän lapsenne voisivat saada meidän lapsemme luopumaan Herran pelosta.

26. Siksi me sanoimme: Rakentakaamme alttari, ei polttouhria eikä teurasuhria varten,

27. vaan olemaan todistajana meidän ja teidän sekä myös meidän jälkipolviemme välillä siitä, että me palvelemme Herraa hänen edessään polttouhreillamme, teurasuhreillamme ja yhteysuhreillamme. Silloin teidän lapsenne vastaisuudessa eivät voisi sanoa meidän lapsillemme: ’Teillä ei ole mitään osuutta Herraan .’

28. Sen tähden me sanoimme: ’Jos he vastaisuudessa sanovat näin meille ja meidän jälkipolvillemme, me vastaamme: Katsokaa Herran alttarin mallia, jonka meidän esi-isämme ovat tehneet, ei polttouhria eikä teurasuhria varten, vaan olemaan todistajana meidän ja teidän välillä.’

29. Pois se meistä, että kapinoisimme Herraa vastaan ja kääntyisimme tänä päivänä pois Herrasta rakentamalla jonkin muun alttarin polttouhria, ruokauhria ja teurasuhria varten kuin Herran , meidän Jumalamme, alttarin, joka on hänen asumuksensa edessä!”

30. Kun pappi Piinehas ja hänen kanssaan olevat kansan ruhtinaat, Israelin heimojen päämiehet, kuulivat, mitä ruubenilaiset, gaadilaiset ja manasselaiset puhuivat, se oli heille mieleen.

31. Pappi Piinehas, Eleasarin poika, sanoi ruubenilaisille, gaadilaisille ja manasselaisille: ”Nyt me tiedämme, että Herra on meidän keskellämme, koska te ette ole menetelleet uskottomasti Herraa kohtaan. Näin te olette pelastaneet israelilaiset Herran vihalta .”

32. Sen jälkeen pappi Piinehas, Eleasarin poika, ja ruhtinaat palasivat Gileadin maasta, ruubenilaisten ja gaadilaisten luota, takaisin Kanaaninmaahan israelilaisten luo ja toivat heille tämän tiedon.

33. Se oli israelilaisille mieleen, ja he ylistivät Jumalaa eivätkä he enää sanoneet lähtevänsä sotaan veljiään vastaan hävittämään sitä maata, jossa ruubenilaiset ja gaadilaiset asuivat.

34. Ruubenilaiset ja gaadilaiset antoivat alttarille nimen ”Todistaja meidän välillämme, että Herra on Jumala”.