Joosuan kirja 24 FINRK

1. Sitten Joosua kokosi kaikki Israelin heimot Sikemiin ja kutsui Israelin vanhimmat, sen päälliköt, tuomarit ja johtomiehet koolle, ja he asettuivat Jumalan eteen.

2. Joosua sanoi koko kansalle: ”Näin sanoo Herra , Israelin Jumala: ’Ikimuistoisista ajoista teidän isänne – myös Terah, Abrahamin ja Naahorin isä – asuivat Eufratvirran tuolla puolella ja palvelivat muita jumalia.

3. Mutta minä otin teidän isänne Abrahamin virran tuolta puolelta ja kuljetin häntä kaikkialla Kanaaninmaassa ja tein hänen jälkeläistensä määrän suureksi. Minä annoin hänelle Iisakin,

4. ja Iisakille minä annoin Jaakobin ja Eesaun. Eesaulle minä annoin omaksi Seirin vuoriston, mutta Jaakob ja hänen poikansa menivät Egyptiin.

5. Minä lähetin Mooseksen ja Aaronin ja löin Egyptiä rangaistuksilla, jotka panin toimeen sen keskellä, ja sen jälkeen toin teidät sieltä pois.

6. Kun minä toin teidän isänne Egyptistä ja te tulitte meren rantaan, egyptiläiset ajoivat vaunuineen ja ratsumiehineen teidän isiänne takaa Kaislamerelle saakka.

7. Silloin isänne huusivat Herraa , ja hän asetti pimeyden teidän ja egyptiläisten välille ja antoi meren tulla egyptiläisten ylitse, ja se peitti heidät. Te näitte omin silmin, mitä minä tein egyptiläisille. Kun te sitten olitte asuneet autiomaassa kauan aikaa,

8. minä toin teidät niiden amorilaisten maahan, jotka asuivat Jordanin tuolla puolella, ja he taistelivat teitä vastaan. Mutta minä annoin heidät teidän käsiinne, ja te otitte omaksenne heidän maansa, ja minä tuhosin heidät teidän tieltänne.

9. Silloin Mooabin kuningas Baalak, Sipporin poika, nousi ja taisteli Israelia vastaan. Hän lähetti myös kutsumaan Bileamin, Beorin pojan, että tämä kiroaisi teidät.

10. Mutta minä en tahtonut kuulla Bileamia, ja niin hän joutui siunaamaan teidät, ja minä pelastin teidät Baalakin käsistä.

11. Kun te olitte kulkeneet Jordanin yli ja tulleet Jerikoon, teitä vastaan taistelivat jerikolaiset sekä amorilaiset, perissiläiset, kanaanilaiset, heettiläiset, girgasilaiset, hivviläiset ja jebusilaiset, mutta minä annoin heidät teidän käsiinne.

12. Minä lähetin herhiläiset teidän edellänne, ja ne karkottivat teidän tieltänne kaksi amorilaisten kuningasta; sinä et sitä miekallasi ja jousellasi tehnyt.

13. Minä annoin teille maan, josta ette ole vaivaa nähneet, ja kaupunkeja, joita ette ole rakentaneet, ja niihin te asetuitte asumaan. Te saatte syödä hedelmiä viinitarhoista ja öljypuista, joita ette ole istuttaneet.’

14. Pelätkää nyt Herraa , palvelkaa häntä nuhteettomasti ja uskollisesti ja poistakaa ne jumalat, joita isänne palvelivat virran tuolla puolella ja Egyptissä, ja palvelkaa te Herraa !

15. Mutta jos pidätte pahana palvella Herraa , niin valitkaa tänä päivänä, ketä tahdotte palvella: niitä jumaliako, joita teidän isänne palvelivat virran tuolla puolella, vai amorilaisten jumalia, joiden maassa te asutte. Mutta minä ja minun perheeni palvelemme Herraa .”

16. Silloin kansa vastasi: ”Pois se, että me hylkäisimme Herran ja palvelisimme muita jumalia!

17. Herra on meidän Jumalamme, hän, joka johdatti meidät ja meidän isämme pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä. Hän teki meidän silmiemme edessä suuret tunnusteot ja varjeli meitä aina tiellä, jota me vaelsimme, ja kaikkien niiden kansojen keskellä, joiden alueiden kautta me kuljimme.

18. Herra karkotti meidän tieltämme kaikki ne kansat, amorilaisetkin, jotka asuivat tässä maassa. Myös me palvelemme Herraa , sillä hän on meidän Jumalamme.”

19. Mutta Joosua sanoi kansalle: ”Ette te pysty palvelemaan Herraa , sillä hän on pyhä Jumala. Hän on kiivas Jumala. Hän ei voi sietää teidän rikoksianne ja syntejänne.

20. Jos te hylkäätte Herran ja palvelette vieraita jumalia, hän kääntyy pois, tuottaa teille onnettomuutta ja tekee teistä lopun sen sijaan, että hän on ennen tehnyt teille hyvää.”

21. Kansa vastasi Joosualle: ”Ei niin, vaan me palvelemme Herraa .”

22. Silloin Joosua sanoi kansalle: ”Te olette itse todistajia itseänne vastaan, että olette valinneet Herran palvellaksenne häntä.” He vastasivat: ”Me olemme sen todistajia.”

23. Hän sanoi: ”Ja nyt, poistakaa vieraat jumalat, joita on teidän keskuudessanne, ja taivuttakaa sydämenne Herran , Israelin Jumalan, puoleen.”

24. Kansa vastasi Joosualle: ” Herraa , meidän Jumalaamme, me palvelemme, ja hänen äänelleen me olemme kuuliaisia.”

25. Niin Joosua teki sinä päivänä liiton kansan puolesta ja antoi heille Sikemissä lait ja säädökset.

26. Joosua kirjoitti nämä sanat Jumalan lain kirjaan. Sitten hän otti suuren kiven ja pystytti sen Herran pyhäkön alueella kasvavan tammen juurelle.

27. Hän sanoi kaikelle kansalle: ”Katsokaa! Tämä kivi on oleva todistajana meitä vastaan, sillä se on kuullut kaikki Herran sanat, jotka hän on meille puhunut. Se on todistajana teille, ettette kieltäisi Jumalaanne.”

28. Tämän jälkeen Joosua päästi kansan lähtemään kunkin perintöosalleen.

29. Näiden tapahtumien jälkeen Herran palvelija Joosua, Nuunin poika, kuoli sadankymmenen vuoden ikäisenä.

30. Israelilaiset hautasivat hänet hänen perintöosansa alueelle, Gaasvuoren pohjoispuolelle Timnat-Serahiin, joka on Efraimin vuoristossa.

31. Israel palveli Herraa Joosuan koko elinajan ja niiden vanhinten koko elinajan, jotka elivät vielä Joosuan jälkeen ja tunsivat kaikki ne teot, jotka Herra oli tehnyt Israelin hyväksi.

32. Joosefin luut, jotka israelilaiset olivat tuoneet Egyptistä, haudattiin Sikemiin sille maa-alueelle, jonka Jaakob oli ostanut Hamorin, Sikemin isän, pojilta sadalla kesitalla. Se kuului joosefilaisten perintöosaan.

33. Sitten kuoli Eleasar, Aaronin poika, ja israelilaiset hautasivat hänet Gibeaan, hänen poikansa Piinehasin kaupunkiin, jonka tämä oli saanut Efraimin vuoristosta.