Tuomarien kirja 1 FINRK

1. Joosuan kuoleman jälkeen israelilaiset kysyivät Herralta : ”Kenen meistä on mentävä ensimmäisenä sotimaan kanaanilaisia vastaan?”

2. Herrasanoi: ”Menköön Juuda. Minä näet olen antanut maan hänen valtaansa.”

3. Mutta Juuda sanoi veljelleen Simeonille: ”Lähde minun kanssani sotimaan kanaanilaisia vastaan alueelle, jonka sain arvalla, niin minä tulen sinun kanssasi sinulle arvotulle alueelle.” Niin Simeon lähti Juudan kanssa.

4. Juudan miehet lähtivät matkaan, ja Herra antoi kanaanilaiset ja perissiläiset heidän käsiinsä, ja he voittivat nämä Besekissä, kymmenentuhatta miestä.

5. He kohtasivat Besekissä Adoni-Besekin, taistelivat häntä vastaan ja voittivat kanaanilaiset ja perissiläiset.

6. Adoni-Besek pakeni, mutta he ajoivat häntä takaa, ottivat hänet kiinni ja löivät häneltä poikki peukalot ja isotvarpaat.

7. Silloin Adoni-Besek sanoi: ”Seitsemänkymmentä kuningasta kokosi muruja minun pöytäni alta peukalot ja isotvarpaat poikki lyötyinä. Niin kuin minä olen tehnyt, niin on Jumala minulle maksanut.” Sitten hänet vietiin Jerusalemiin, ja siellä hän kuoli.

8. Juudan miehet ryhtyivät taisteluun Jerusalemia vastaan, valloittivat sen, surmasivat miekalla sen asukkaat ja sytyttivät kaupungin tuleen.

9. Sen jälkeen Juudan miehet lähtivät sotimaan niitä kanaanilaisia vastaan, jotka asuivat vuoristossa, Negevissä ja alangolla.

10. Sitten Juudan miehet hyökkäsivät Hebronissa asuvia kanaanilaisia vastaan ja löivät Seesain, Ahimanin ja Talmain. Hebronin nimi oli aikaisemmin Kirjat-Arba.

11. Hebronista Juudan miehet lähtivät ja hyökkäsivät Debirin asukkaita vastaan. Debirin nimi oli aikaisemmin Kirjat-Seefer.

12. Kaaleb sanoi: ”Sille, joka voittaa Kirjat-Seeferin ja valloittaa sen, minä annan vaimoksi tyttäreni Aksan.”

13. Otniel, Kaalebin nuoremman veljen Kenasin poika, valloitti kaupungin, ja Kaaleb antoi tyttärensä Aksan tälle vaimoksi.

14. Kun Aksa tuli Otnielin luo, hän yllytti miestään pyytämään hänen isältään maata. Aksa pudottautui aasin selästä, ja Kaaleb kysyi häneltä: ”Mikä sinun on?”

15. Hän vastasi: ”Anna minulle jäähyväislahja , sillä sinä olet naittanut minut kuivaan maahan. Anna siis minulle vesilähteitä.” Silloin Kaaleb antoi hänelle Ylälähteet ja Alalähteet.

16. Keeniläiset, Mooseksen apen jälkeläiset, olivat nousseet Juudan jälkeläisten kanssa Palmukaupungista Aradin eteläpuolella olevaan Juudan autiomaahan. He menivät sinne ja asettuivat asumaan kansan keskuuteen.

17. Sitten Juuda hyökkäsi veljensä Simeonin kanssa Sefatissa asuvia kanaanilaisia vastaan. He voittivat nämä, vihkivät kaupungin tuhon omaksi ja nimittivät sen Hormaksi .

18. Juuda valloitti Gazan alueineen, Askelonin alueineen ja Ekronin alueineen.

19. Herra oli Juudan kanssa, ja Juuda sai haltuunsa vuoriston, mutta ei kyennyt karkottamaan laakson asukkaita, koska näillä oli raudoitettuja sotavaunuja.

20. Kaalebille annettiin Hebron, niin kuin Mooses oli sanonut, ja hän karkotti sieltä kolme Anakin jälkeläistä.

21. Benjaminilaiset eivät karkottaneet Jerusalemissa asuvia jebusilaisia, ja niin jebusilaisia on asunut Jerusalemissa benjaminilaisten kanssa tähän päivään asti.

22. Myös Joosefin heimon miehet lähtivät liikkeelle. He menivät Beeteliin, ja Herra oli heidän kanssaan.

23. Joosefin heimon miehet vakoilivat Beeteliä. Kaupungin nimi oli aikaisemmin Luus.

24. Tiedustelijat näkivät miehen tulevan kaupungista. He sanoivat hänelle: ”Näytä meille pääsytie kaupunkiin, niin me olemme sinulle armollisia.”

25. Mies näytti heille pääsytien kaupunkiin, ja Joosefin heimon miehet surmasivat miekalla kaupungin asukkaat, mutta miehen ja koko hänen perheensä he päästivät menemään.

26. Mies lähti heettiläisten maahan, rakensi sinne kaupungin ja antoi sille nimen Luus. Se nimi sillä on vielä tänäkin päivänä.

27. Manasse ei saanut haltuunsa Beet-Seania, ei Taanakia eikä niiden ympäristökyliä. Manasse ei karkottanut myöskään Doorin, Jibleamin, ei Megiddon eikä niiden ympäristökylien asukkaita, vaan kanaanilaisten onnistui jäädä asumaan maahansa.

28. Kun Israel sitten voimistui, se ei suinkaan karkottanut kanaanilaisia, vaan määräsi heidät työveron alaisiksi.

29. Efraim ei karkottanut kanaanilaisia, jotka asuivat Geserissä, ja niin kanaanilaiset jäivät asumaan sen keskuuteen Geseriin.

30. Sebulon ei karkottanut Kitronin eikä Nahalolin asukkaita. Niin kanaanilaisia jäi asumaan sen keskuuteen, mutta heistä tuli työveron alaisia.

31. Asser ei karkottanut Akkon eikä Siidonin asukkaita, ei myöskään Ahlabin, Aksibin, Helban, Afikin eikä Rehobin asukkaita.

32. Niin asserilaiset joutuivat asumaan maan asukkaiden, kanaanilaisten, keskuudessa, koska eivät karkottaneet heitä.

33. Naftali ei karkottanut Beet-Semeksen asukkaita eikä Beet-Anatin asukkaita vaan asettui asumaan maan asukkaiden, kanaanilaisten, keskuuteen. Beet-Semeksen ja Beet-Anatin asukkaat joutuivat kuitenkin Naftalin työveron alaisiksi.

34. Amorilaiset työnsivät daanilaiset vuoristoon eivätkä sallineet näiden laskeutua laaksoon.

35. Amorilaisten onnistui jäädä asumaan Har-Herekseen, Aijaloniin ja Saalbimiin. Mutta Joosefin heimon käsi painoi heitä raskaasti, ja he joutuivat työveron alaisiksi.

36. Amorilaisten alue ulottui Skorpionisolasta, Selasta, ylöspäin.