Valitusvirret 2 FINRK
1. Kuinka onkaan Herra vihassaan peittänyt pilveen tytär Siionin! Hän heitti taivaasta maahan Israelin kunnian eikä muistanut jalkojensa astinlautaa vihansa päivänä.
2. Herra hävitti säälimättä kaikki Jaakobin asuinpaikat, vihassaan hän hajotti tytär Juudan linnoitukset. Hän painoi maahan ja häpäisi valtakunnan ja sen ruhtinaat.
3. Palavassa vihassaan hän hakkasi poikki Israelin sarven kokonaan. Hän veti pois oikean kätensä, kun vihollinen hyökkäsi. Hän poltti Jaakobia kuin liekehtivä tuli, joka syö kaiken ympäriltään.
4. Hän jännitti jousensa kuin vihollinen, seisoi oikea käsi koholla kuin vihamies ja tappoi kaiken, mihin silmä oli ihastunut. Hän vuodatti vihansa kuin tulen tytär Siionin majaan.
5. Herrasta on tullut kuin vihollinen. Hän hävitti Israelin: hän hävitti kaikki sen palatsit, tuhosi sen linnoitukset ja antoi tytär Juudalle paljon surua ja murhetta.
6. Hän runteli asumuksensa kuin puutarhamajan, hävitti juhliensa pitopaikan. Herra saattoi Siionissa unohduksiin juhla-ajat ja sapatit, vihansa vimmassa hän piti halpana kuninkaat ja papit.
7. Herra hylkäsi alttarinsa, jätti pyhäkkönsä ja luovutti vihollisen valtaan Siionin palatsien muurit. Viholliset nostivat huudon Herran huoneessa, riemuhuudon kuin juhlapäivänä.
8. Herra oli päättänyt tuhota tytär Siionin muurit. Hän jännitti mittanuoran eikä vetänyt kättään pois hävittämästä. Hän saattoi murheeseen linnoitukset ja muurit, yhdessä ne nääntyivät.
9. Siionin portit ovat vajonneet maahan, hän hävitti ja särki sen salvat. Sen kuningas ja ruhtinaat ovat joutuneet kansojen sekaan, opetusta ei ole, eivätkä profeetat saa näkyjä Herralta .
10. Ääneti istuvat maassa tytär Siionin vanhimmat. He ovat heittäneet tomua päänsä päälle ja vyöttäneet säkit ylleen. Jerusalemin neitsyet ovat painaneet päänsä maahan.
11. Silmäni ovat riutuneet itkusta, sisimpäni kuohuu. Maksani on maahan vuodatettu tyttären, minun kansani, sortumisen tähden, sillä lapset ja imeväiset nääntyvät kaupungin kaduilla.
12. Äideiltään he kysyvät: ”Missä on viljaa ja viiniä?” He nääntyvät kaupungin kaduilla kuin sodassa kaatuneet ja heittävät henkensä äitiensä sylissä.
13. Kuinka puhuisin sinulle, mihin vertaisin sinua, tytär Jerusalem? Mihin vertaisin sinua voidakseni lohduttaa sinua, neitsyt, tytär Siion, sillä suuri kuin meri on sinun sortumisesi? Kuka voi sinut parantaa?
14. Profeettasi ovat nähneet sinulle turhanpäiväisiä, typeriä näkyjä. Sinun syntiäsi he eivät ole paljastaneet kääntääkseen sinun kohtalosi. Ei, he ovat nähneet sinulle turhia, eksyttäviä näkyjä.
15. Sinun vuoksesi kaikki tien kulkijat lyövät käsiään yhteen, he viheltävät ja nyökyttävät päätään tytär Jerusalemille: ”Tämäkö on kaupunki, jota sanottiin täydellisen kauniiksi, koko maan iloksi?”
16. Suu ammollaan sinua vastaan huutavat kaikki sinun vihollisesi, he viheltävät, kiristelevät hampaitaan ja sanovat: ”Me olemme sinut hävittäneet! Juuri tätä päivää odotimme, nyt olemme saaneet sen nähdä!”
17. Herra teki sen, minkä oli aikonut, hän toteutti sanansa, jonka hän oli ilmoittanut muinaisina päivinä. Hän hävitti säälimättä, saattoi viholliset iloitsemaan vuoksesi ja kohotti ahdistajiesi sarven.
18. Ihmisten sydämet huutavat Herran puoleen. Tytär Siionin muuri! Anna kyyneltesi vuotaa virtana päivät ja yöt, älä suo itsellesi lepoa, älkööt silmäsi ummistuko.
19. Nouse, huuda ja valita yöllä, kun vartiohetket alkavat. Vuodata sydämesi kuin vesi Herran kasvojen eteen! Kohota kätesi hänen puoleensa pienten lastesi elämän puolesta, jotka nääntyvät nälkään kaikkien katujen kulmissa.
20. Katso, Herra, ja näe, kenelle olet tämän tehnyt! Onko vaimojen syötävä oman ruumiinsa hedelmät, hellästi hoivaamansa pienet lapset? Pitääkö pappien ja profeettojen tulla murhatuiksi Herran pyhäkössä?
21. Katujen loassa makaa nuorukaisia ja vanhuksia. Minun neitsyeni ja nuorukaiseni ovat kaatuneet miekkaan. Sinä surmasit heidät vihasi päivänä, teurastit säälimättä.
22. Kuin juhlan viettoon sinä kutsuit joka taholta ne, joita kammosin. Herran vihan päivänä ei jäänyt jäljelle pelastunutta, ei pakoon päässyttä. Niistä, joita olin hoitanut ja kasvattanut, viholliseni teki lopun.