Luukas 1 FB92

1. Jo monet ovat ryhtyneet työhön ja laatineet kertomuksia niistä asioista, jotka meidän keskuudessamme ovat toteutuneet,

2. sen mukaan kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta alkaen olivat silminnäkijöitä ja joista tuli sanan palvelijoita.

3. Niin olen nyt minäkin, otettuani alusta asti kaikesta tarkan selon, päättänyt kirjoittaa yhtenäisen esityksen sinua varten, kunnioitettu Teofilos,

4. jotta tietäisit, kuinka luotettavaa sinulle annettu opetus on.

5. Herodeksen, Juudean kuninkaan, aikana eli pappi Sakarias, joka kuului Abian pappisosastoon. Hänen vaimonsa Elisabet oli hänkin Aaronin jälkeläisiä.

6. He olivat kumpikin Jumalan silmissä hurskaita ja elivät nuhteettomasti kaikkien Herran käskyjen ja säädösten mukaan.

7. Mutta lapsia heillä ei ollut, sillä Elisabet oli hedelmätön, ja he molemmat olivat jo iäkkäitä.

8. Eräänä päivänä Sakarias oli osastonsa vuorolla toimittamassa papin tehtäviä Jumalan edessä.

9. Palvelustoimia tavan mukaan arvottaessa tuli hänen tehtäväkseen mennä Herran temppeliin toimittamaan suitsutusuhri.

10. Kansanjoukko oli suitsuttamisen aikana ulkopuolella ja rukoili.

11. Silloin Sakariaalle ilmestyi Herran enkeli suitsutusalttarin oikealla puolella.

12. Enkelin nähdessään Sakarias säikähti ja joutui pelon valtaan.

13. Mutta enkeli puhui hänelle: »Älä pelkää, Sakarias. Rukouksesi on kuultu, vaimosi Elisabet synnyttää sinulle pojan ja sinä annat hänelle nimeksi Johannes.

14. Ilo ja riemu täyttävät sinut, ja monet iloitsevat hänen syntymästään.

15. Hän on oleva suuri Jumalan mies. Viiniä ja väkijuomaa hän ei juo. Jo äitinsä kohdusta asti hän on täynnä Pyhää Henkeä.

16. Hän kääntää Israelin kansasta monet jälleen Herran, heidän Jumalansa, puoleen.

17. Hän kulkee Herran edelläkävijänä Elian hengessä ja voimassa, hän kääntää isien sydämet lasten puoleen ja ohjaa tottelemattomat ajattelemaan hurskaiden tavoin, näin valmistaakseen kansan Herran tuloa varten.»

18. Sakarias kysyi enkeliltä: »Mistä voin tietää, että niin käy? Minähän olen jo vanha, ja vaimonikin on iäkäs.»

19. Enkeli vastasi: »Minä olen Gabriel, yksi niistä, jotka seisovat Jumalan edessä. Minut on lähetetty puhumaan sinulle ja tuomaan tätä iloista sanomaa.

20. Mutta sinun suusi mykistyy nyt, etkä kykene puhumaan ennen kuin sinä päivänä, jona tämä tapahtuu, koska et uskonut sanojani, jotka aikanaan käyvät toteen.»

21. Kansa odotti Sakariasta, ja kaikki kummeksuivat sitä, että hän viipyi temppelissä niin pitkään.

22. Kun hän sitten tuli ulos, hän ei kyennyt puhumaan heille, ja siitä he ymmärsivät, että hän oli nähnyt temppelissä näyn. Hän vain viittoili heille ja jäi mykäksi.

23. Palveluspäivien päätyttyä Sakarias meni kotiinsa,

24. ja jonkin ajan kuluttua hänen vaimonsa Elisabet tuli raskaaksi. Viisi kuukautta Elisabet pysytteli poissa näkyviltä. Hän ajatteli:

25. »Tämän on Herra minulle tehnyt. Hän on katsonut minun puoleeni ja päästää minut ihmisten halveksunnasta.»

26. Kun Elisabet oli kuudennella kuukaudellaan, Jumala lähetti enkeli Gabrielin Nasaretin kaupunkiin Galileaan

27. neitsyen luo, jonka nimi oli Maria. Maria oli kihlattu Daavidin sukuun kuuluvalle Joosefille.

28. Enkeli tuli sisään hänen luokseen ja sanoi: »Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!»

29. Nämä sanat saivat Marian hämmennyksiin, ja hän ihmetteli, mitä sellainen tervehdys mahtoi merkitä.

30. Mutta enkeli jatkoi: »Älä pelkää, Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa.

31. Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus.

32. Hän on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen.

33. Hän hallitsee Jaakobin sukua ikuisesti, hänen kuninkuudellaan ei ole loppua.»

34. Maria kysyi enkeliltä: »Miten se on mahdollista? Minähän olen koskematon.»

35. Enkeli vastasi: »Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi.

36. Ja tiedä tämä: Myös sukulaisesi Elisabet kantaa poikalasta, vaikka on jo vanha. Hän on jo kuudennella kuukaudella – hän, jota on pidetty hedelmättömänä!

37. Jumalalle ei mikään ole mahdotonta.»

38. Silloin Maria sanoi: »Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.» Niin enkeli lähti hänen luotaan.

39. Muutaman päivän kuluttua Maria lähti matkaan ja kiiruhti Juudean vuoriseudulla olevaan kaupunkiin.

40. Hän meni Sakariaan taloon ja tervehti Elisabetia.

41. Kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hypähti lapsi hänen kohdussaan ja hän täyttyi Pyhällä Hengellä.

42. Hän huusi kovalla äänellä ja sanoi: »Siunattu olet sinä, naisista siunatuin, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä!

43. Kuinka minä saan sen kunnian, että Herrani äiti tulee minun luokseni?

44. Samalla hetkellä kun tervehdyksesi tuli korviini, lapsi hypähti riemusta kohdussani.

45. Autuas sinä, joka uskoit! Herran sinulle antama lupaus on täyttyvä!»

46. Silloin Maria sanoi: – Minun sieluni ylistää Herran suuruutta,

47. minun henkeni riemuitsee Jumalasta, Vapahtajastani,

48. sillä hän on luonut katseensa vähäiseen palvelijaansa. Tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi,

49. sillä Voimallinen on tehnyt minulle suuria tekoja. Hänen nimensä on pyhä,

50. polvesta polveen hän osoittaa laupeutensa niille, jotka häntä pelkäävät.

51. Hänen kätensä on tehnyt mahtavia tekoja, hän on lyönyt hajalle ne, joilla on ylpeät ajatukset sydämessään.

52. Hän on syössyt vallanpitäjät istuimiltaan ja korottanut alhaiset.

53. Nälkäiset hän on ruokkinut runsain määrin, mutta rikkaat hän on lähettänyt tyhjin käsin pois.

54. Hän on pitänyt huolen palvelijastaan Israelista, hän on muistanut kansaansa ja osoittanut laupeutensa

55. Abrahamille ja hänen jälkeläisilleen, ajasta aikaan, niin kuin hän on isillemme luvannut.

56. Maria viipyi Elisabetin luona noin kolme kuukautta ja palasi sitten kotiinsa.

57. Elisabetin aika tuli, ja hän synnytti pojan.

58. Kun naapurit ja sukulaiset kuulivat suuresta laupeudesta, jonka Herra oli hänelle osoittanut, he iloitsivat yhdessä hänen kanssaan.

59. Kahdeksantena päivänä kokoonnuttiin ympärileikkaamaan lasta. Muut tahtoivat antaa hänelle isän mukaan nimeksi Sakarias,

60. mutta hänen äitinsä sanoi: »Ei, hänen nimekseen tulee Johannes.»

61. Toiset sanoivat: »Eihän sinun suvussasi ole ketään sen nimistä.»

62. He kysyivät viittomalla isältä, minkä nimen hän tahtoi antaa lapselle.

63. Sakarias pyysi kirjoitustaulun ja kirjoitti siihen: »Hänen nimensä on Johannes.» Kaikki hämmästyivät.

64. Samalla hetkellä Sakarias sai puhekykynsä takaisin, ja hän puhkesi ylistämään Jumalaa.

65. Sillä seudulla joutuivat kaikki pelon valtaan, ja näistä tapahtumista puhuttiin laajalti koko Juudean vuoriseudulla.

66. Ne, jotka niistä kuulivat, painoivat kaiken mieleensä ja sanoivat: »Mikähän tästä lapsesta tulee?» Sillä Herran käsi oli hänen yllään.

67. Sakarias, lapsen isä, täyttyi Pyhällä Hengellä ja puhui profeetallisin sanoin:

68. – Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala! Armossaan hän on katsonut kansansa puoleen

69. ja valmistanut sille lunastuksen. Väkevän pelastajan hän on nostanut meille palvelijansa Daavidin suvusta,

70. niin kuin hän ikiajoista asti on luvannut pyhien profeettojensa suulla.

71. Hän on pelastanut meidät vihollistemme vallasta, kaikkien vihamiestemme käsistä.

72. Hän on nyt osoittanut laupeutensa, uskollisuutensa isiämme kohtaan. Hän on pitänyt mielessään pyhän liittonsa,

73. valan, jonka hän isällemme Abrahamille vannoi.

74. Näin me saamme pelotta palvella häntä vihollisistamme vapaina,

75. pyhinä ja vanhurskaina hänen edessään kaikkina elämämme päivinä.

76. Ja sinua, lapsi, kutsutaan Korkeimman profeetaksi. Sinä käyt Herran edellä ja raivaat hänelle tien.

77. Sinä johdat hänen kansansa tuntemaan pelastuksen, syntien anteeksiantamisen.

78. Näin meidän Jumalamme hyvyydessään armahtaa meitä: Korkeudesta saapuu luoksemme aamun koitto.

79. Se loistaa pimeydessä ja kuoleman varjossa eläville, se ohjaa jalkamme rauhan tielle.

80. Lapsi kasvoi ja vahvistui Hengessä. Hän oli autiomaassa siihen päivään saakka, jolloin hänen oli määrä astua Israelin eteen.