Luukas 8 FINRK

1. Sen jälkeen Jeesus vaelsi kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään saarnaten ja julistaen Jumalan valtakunnan evankeliumia. Hänen kanssaan olivat ne kaksitoista

2. ja muutamat naiset, jotka oli vapautettu pahoista hengistä ja parannettu taudeista. Näitä olivat Maria, jota kutsuttiin Magdalan Mariaksi ja josta oli lähtenyt ulos seitsemän riivaajaa,

3. Johanna, Herodeksen taloudenhoitajan Kuusaksen vaimo, ja Susanna sekä useita muita naisia, jotka palvelivat heitä varoillaan.

4. Kun paljon kansaa tuli koolle ja ihmisiä saapui Jeesuksen luo joka kaupungista, hän puhui käyttäen vertausta:

5. ”Kylväjä lähti kylvämään siementä. Hänen kylväessään osa putosi tien oheen ja tallautui, ja taivaan linnut söivät sen.

6. Osa putosi kalliolle, ja oraalle noustuaan se kuivettui, kun sillä ei ollut kosteutta.

7. Osa putosi orjantappuroiden sekaan, ja yhdessä oraan kanssa kasvaessaan orjantappurat tukahduttivat sen.

8. Mutta osa putosi hyvään maahan, kasvoi ja tuotti satakertaisen sadon.” Tämän sanottuaan hän huusi: ”Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon!”

9. Jeesuksen opetuslapset kysyivät häneltä, mitä tämä vertaus tarkoitti.

10. Hän sanoi: ”Teidän on annettu tuntea Jumalan valtakunnan salaisuudet, mutta muille ne esitetään vertauksin, jotta he, vaikka näkevät, eivät näkisi, ja vaikka kuulevat, eivät ymmärtäisi.

11. Vertaus tarkoittaa tätä: Siemen on Jumalan sana.

12. Tien oheen pudonnut kuvaa niitä, jotka kuulevat sanan mutta joiden sydämestä Paholainen tulee ottamaan sen pois, jotta he eivät uskoisi ja pelastuisi.

13. Kalliolle pudonnut kuvaa niitä, jotka kuullessaan sanan ottavat sen iloiten vastaan mutta joilla ei ole juurta. He uskovat vain hetken aikaa ja koetuksen hetkellä luopuvat.

14. Se, mikä putosi orjantappuroihin, tarkoittaa niitä, jotka kuulevat sanan mutta vaeltaessaan tukehtuvat tämän elämän huoliin, rikkauteen ja nautintoihin eivätkä tuota kypsää hedelmää.

15. Mutta se, mikä on hyvässä maassa, tarkoittaa niitä, jotka sanan kuultuaan säilyttävät sen vilpittömässä ja hyvässä sydämessä ja kestävinä tuottavat satoa.”

16. ”Ei kukaan, joka sytyttää lampun, peitä sitä astialla tai pane vuoteen alle, vaan hän panee sen lampunjalkaan, jotta sisään tulevat näkisivät valon.

17. Ei ole mitään salattua, mikä ei tulisi ilmi, eikä mitään kätkettyä, mikä ei tulisi tunnetuksi ja joutuisi päivänvaloon.

18. Tarkatkaa siis, miten kuulette. Jolla on, sille annetaan, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mitä hän luulee itsellään olevan.”

19. Jeesuksen äiti ja veljet tulivat tapaamaan häntä mutta eivät väentungoksen takia päässeet hänen luokseen.

20. Niin hänelle ilmoitettiin: ”Sinun äitisi ja veljesi seisovat ulkona ja tahtovat nähdä sinut.”

21. Mutta hän vastasi heille: ”Minun äitini ja veljeni ovat nämä, jotka kuulevat Jumalan sanan ja tekevät sen mukaan.”

22. Eräänä päivänä Jeesus astui opetuslastensa kanssa veneeseen ja sanoi heille: ”Menkäämme järven yli toiselle rannalle.” Niin he lähtivät vesille.

23. Heidän purjehtiessaan hän nukahti. Mutta myrskytuuli syöksyi alas järvelle, ja vene oli täyttymäisillään vedellä, ja he olivat vaarassa.

24. Silloin he menivät Jeesuksen luo ja herättivät hänet sanoen: ”Mestari, mestari, me hukumme!” Herättyään hän nuhteli tuulta ja veden aallokkoa. Ne asettuivat ja tuli tyven.

25. ”Missä teidän uskonne on?”hän kysyi. He olivat peloissaan ja puhelivat ihmetellen keskenään: ”Kuka tämä oikein on, kun hän käskee jopa tuulia ja vettä, ja ne tottelevat häntä?”

26. He purjehtivat gerasalaisten alueelle, joka on vastapäätä Galileaa.

27. Kun Jeesus oli noussut maihin, häntä vastaan tuli kaupungista mies, jossa oli riivaajia. Mies ei ollut pitkään aikaan pukenut vaatteita ylleen eikä asunut talossa vaan hautaluolissa.

28. Nähdessään Jeesuksen hän parkaisi, heittäytyi maahan hänen eteensä ja huusi kovalla äänellä: ”Mitä sinä minusta tahdot, Jeesus, Jumalan, Korkeimman, Poika? Minä rukoilen sinua: älä piinaa minua!”

29. Jeesus oli näet käskemäisillään saastaista henkeä lähtemään ulos siitä miehestä, sillä se oli riuhtonut häntä mukanaan pitkän aikaa. Hänet oli sidottu kahleisiin ja jalkarautoihin, ja häntä oli vartioitu, mutta hän oli katkonut siteet ja kulkeutunut riivaajan ajamana autioille seuduille.

30. ”Mikä on sinun nimesi?” Jeesus kysyi. ”Legioona”, mies vastasi, sillä häneen oli mennyt monta riivaajaa.

31. Ne pyysivät Jeesukselta, ettei hän käskisi niitä menemään syvyyteen.

32. Läheisellä vuorella oli suuri sikalauma laitumella. Riivaajat pyysivät Jeesukselta, että hän antaisi niille luvan mennä sikoihin, ja hän salli sen.

33. Silloin riivaajat lähtivät ulos miehestä ja menivät sikoihin, ja lauma syöksyi jyrkännettä alas järveen ja hukkui.

34. Kun sikopaimenet näkivät, mitä oli tapahtunut, he pakenivat ja kertoivat siitä kaupungissa ja maaseudulla.

35. Ihmiset lähtivät katsomaan, mitä oli tapahtunut. He tulivat Jeesuksen luo ja tapasivat miehen, josta riivaajat olivat lähteneet, istumassa Jeesuksen jalkojen juuressa pukeutuneena ja täydessä ymmärryksessä, ja he pelästyivät.

36. Silminnäkijät kertoivat heille, kuinka riivattu oli tullut terveeksi.

37. Silloin kaikki Gerasan seudun asukkaat pyysivät häntä poistumaan luotaan, sillä suuri pelko oli vallannut heidät. Niin hän astui veneeseen ja palasi takaisin.

38. Mies, josta riivaajat olivat lähteneet, pyysi häneltä lupaa saada olla hänen seurassaan, mutta Jeesus lähetti hänet luotaan sanoen:

39. ”Palaa kotiisi ja kerro, kuinka suuria tekoja Jumala on sinulle tehnyt.” Mies meni ja julisti kaikkialla kaupungissa, kuinka suuria tekoja Jeesus oli hänelle tehnyt.

40. Kun Jeesus palasi, kansanjoukko oli häntä vastassa, sillä kaikki odottivat häntä.

41. Silloin tuli esiin mies nimeltään Jairos, joka oli synagogan esimies. Hän heittäytyi Jeesuksen jalkoihin ja pyysi häntä tulemaan kotiinsa,

42. sillä hänen ainoa lapsensa, noin kaksitoistavuotias tytär, oli kuolemaisillaan. Kun Jeesus oli matkalla, väkijoukko tungeksi hänen ympärillään.

43. Siellä oli myös nainen, joka oli sairastanut verenvuotoa kaksitoista vuotta ja kuluttanut lääkäreihin kaiken omaisuutensa, eikä kukaan ollut voinut häntä parantaa.

44. Hän lähestyi Jeesusta takaapäin ja kosketti hänen viittansa tupsua, ja heti verenvuoto tyrehtyi.

45. Jeesus kysyi: ”Kuka koski minuun?” Kun kaikki kielsivät, Pietari sanoi: ”Mestari, väkijoukko ahdistaa ja tönii sinua joka puolelta.”

46. Mutta Jeesus sanoi: ”Joku koski minuun, sillä minä tunsin, että minusta lähti voimaa.”

47. Kun nainen huomasi, ettei pysynyt salassa, hän tuli vavisten, heittäytyi hänen eteensä ja kertoi kaiken kansan kuullen, minkä vuoksi hän oli koskenut Jeesukseen ja miten hän oli heti tullut terveeksi.

48. Jeesus sanoi hänelle: ”Tyttäreni, uskosi on parantanut sinut. Mene rauhassa.”

49. Hänen vielä puhuessaan tuli joku synagogan esimiehen kotoa ja sanoi: ”Tyttäresi on kuollut. Älä enää vaivaa opettajaa.”

50. Mutta sen kuultuaan Jeesus sanoi hänelle: ”Älä pelkää. Usko ainoastaan, niin hän paranee.”

51. Kun hän tuli taloon, hän ei sallinut kenenkään muun tulla kanssaan sisälle kuin Pietarin, Johanneksen ja Jaakobin sekä tytön isän ja äidin.

52. Kaikki itkivät ja vaikeroivat tytön vuoksi, mutta Jeesus sanoi: ”Älkää itkekö, sillä hän ei ole kuollut vaan nukkuu.”

53. He nauroivat hänelle, koska tiesivät tytön kuolleen.

54. Mutta Jeesus tarttui hänen käteensä ja sanoi kovalla äänellä: ”Tyttö, nouse!”

55. Silloin hänen henkensä palasi. Hän nousi heti, ja Jeesus käski antaa hänelle syötävää.

56. Tytön vanhemmat hämmästyivät, mutta Jeesus kielsi heitä kertomasta kenellekään, mitä oli tapahtunut.