Matteus 21 FINRK

1. Kun he lähestyivät Jerusalemia ja saapuivat Beetfageen Öljymäelle, Jeesus lähetti edeltä kaksi opetuslasta

2. ja sanoi heille: ”Menkää edessänne olevaan kylään, niin te löydätte heti aasintamman kiinni sidottuna ja varsan sen kanssa. Päästäkää ne irti ja tuokaa minulle.

3. Jos joku sanoo teille jotakin, vastatkaa, että Herra tarvitsee niitä mutta lähettää ne pian takaisin.”

4. Tämä tapahtui, jotta toteutuisi profeetan kautta puhuttu sana:

5. ”Sanokaa tytär Siionille: Katso, sinun kuninkaasi tulee luoksesi nöyränä ratsastaen aasilla, työjuhdan varsalla.”

6. Opetuslapset menivät ja tekivät niin kuin Jeesus oli heitä käskenyt.

7. He toivat aasintamman varsoineen, panivat niiden selkään vaatteitaan, ja hän istuutui niiden päälle.

8. Suurin osa kansasta levitti tielle vaatteitaan, toiset taas katkoivat puista oksia ja levittivät niitä tielle.

9. Kansanjoukot, jotka kulkivat hänen edellään, ja ne, jotka seurasivat häntä, huusivat: ”Hoosianna Daavidin Pojalle! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Hoosianna korkeuksissa!”

10. Kun hän tuli Jerusalemiin, koko kaupunki joutui kuohuksiin ja kyseli: ”Kuka hän on?”

11. Kansa vastasi: ”Hän on se profeetta, Jeesus, Galilean Nasaretista.”

12. Jeesus meni temppeliin ja ajoi ulos kaikki, jotka myivät ja ostivat siellä. Hän kaatoi kumoon rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysten myyjien istuimet

13. ja sanoi heille: ”On kirjoitettu: ’Minun huoneeni on oleva rukouksen huone.’ Mutta te teette siitä rosvojen luolan.”

14. Jeesuksen luo temppeliin tuli sokeita ja rampoja, ja hän paransi heidät.

15. Mutta kun ylipapit ja kirjanoppineet näkivät ihmeet, joita Jeesus teki, ja lapset, jotka huusivat temppelissä: ”Hoosianna Daavidin Pojalle!”, he suuttuivat

16. ja sanoivat hänelle: ”Kuuletko, mitä nämä sanovat?” Jeesus vastasi heille: ”Kuulen. Ettekö ole koskaan lukeneet: ’Lasten ja imeväisten suusta sinä olet valmistanut itsellesi kiitoksen’?”

17. Hän jätti heidät, meni ulos kaupungista Betaniaan ja oli siellä yötä.

18. Kun Jeesus oli varhain aamulla palaamassa kaupunkiin, hänen tuli nälkä.

19. Nähdessään tien vieressä viikunapuun hän meni sen luo mutta ei löytänyt siitä muuta kuin lehtiä. Hän sanoi sille: ”Älköön sinusta enää ikinä kasvako hedelmää.” Samassa viikunapuu kuivettui.

20. Kun opetuslapset sen näkivät, he hämmästyivät ja sanoivat: ”Kuinka tämä viikunapuu näin äkkiä kuivettui?”

21. Jeesus vastasi heille: ”Totisesti minä sanon teille: jos teillä olisi uskoa ettekä epäilisi, te ette voisi tehdä vain sitä, mikä tapahtui viikunapuulle, vaan voisitte sanoa jopa tälle vuorelle: ’Nouse ja heittäydy mereen’, ja se tapahtuisi.

22. Kaiken, mitä tahansa anotte rukouksessa uskoen, te saatte.”

23. Kun Jeesus oli mennyt temppeliin ja oli siellä opettamassa, hänen luokseen tuli ylipappeja ja kansan vanhimpia. He kysyivät: ”Millä vallalla sinä tätä kaikkea teet? Kuka on antanut sinulle nämä valtuudet?”

24. Jeesus sanoi heille: ”Minäkin kysyn teiltä yhtä asiaa. Jos te vastaatte minulle, minä puolestani sanon teille, millä vallalla minä tätä kaikkea teen.

25. Mistä Johanneksen kaste oli peräisin? Taivaasta vai ihmisistä?” Niin he pohtivat keskenään: ”Jos me sanomme: ’Taivaasta’, hän sanoo meille: ’Miksi ette siis uskoneet häntä?’

26. Mutta jos sanomme: ’Ihmisistä’, saamme pelätä kansaa, sillä kaikki pitävät Johannesta profeettana.”

27. Niin he vastasivat Jeesukselle: ”Emme tiedä.” Silloin Jeesus sanoi heille: ”Niinpä en minäkään sano teille, millä vallalla minä tätä kaikkea teen.”

28. ”Mitä ajattelette tästä? Eräällä miehellä oli kaksi poikaa. Hän meni toisen luo ja sanoi: ’Poikani, mene tänään työhön viinitarhaan.’

29. Tämä vastasi: ’En minä halua’, mutta myöhemmin hän katui ja meni.

30. Isä meni toisen pojan luo ja sanoi samoin. Tämä vastasi: ’Minä menen, herra’, mutta ei mennytkään.

31. Kumpi näistä kahdesta noudatti isänsä tahtoa?””Ensimmäinen”, he vastasivat. Jeesus sanoi heille: ”Totisesti minä sanon teille: publikaanit ja portot menevät Jumalan valtakuntaan ennen teitä.

32. Sillä Johannes tuli osoittamaan teille vanhurskauden tietä , mutta te ette uskoneet häntä. Publikaanit ja portot sen sijaan uskoivat. Ja vaikka te sen näitte, te ette myöhemminkään katuneet, niin että olisitte uskoneet häntä.”

33. ”Kuulkaa toinen vertaus. Oli eräs mies, talonisäntä, joka istutti viinitarhan, ympäröi sen aidalla, koversi siihen viinikuurnan ja rakensi tornin. Sitten hän vuokrasi sen viljelijöille ja matkusti ulkomaille.

34. Kun korjuuaika lähestyi, hän lähetti palvelijoitaan viljelijöiden luo perimään hänelle kuuluvan sadon.

35. Mutta viljelijät ottivat kiinni hänen palvelijansa, jonkun he pieksivät, jonkun tappoivat, jonkun kivittivät.

36. Isäntä lähetti vielä muita palvelijoita, enemmän kuin ensimmäisellä kerralla, mutta he tekivät näille samoin.

37. Viimein hän lähetti heidän luokseen poikansa sanoen: ’Minun poikaani he kavahtavat.’

38. Mutta kun viljelijät näkivät pojan, he puhuivat keskenään: ’Tämä on perillinen. Tulkaa, tapetaan hänet, niin saamme hänen perintönsä.’

39. He ottivat hänet kiinni, heittivät ulos viinitarhasta ja tappoivat hänet.

40. Kun viinitarhan omistaja tulee, mitä hän tekee noille viljelijöille?”

41. He vastasivat hänelle: ”Hän tuhoaa pahoin nuo pahat ja vuokraa viinitarhan toisille viljelijöille, jotka antavat hänelle kuuluvan sadon ajallaan.”

42. Jeesus sanoi heille: ”Ettekö ole koskaan lukeneet kirjoituksista: ’Siitä kivestä, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut huippukivi . Herralta tämä on tullut, ja se on ihmeellinen meidän silmissämme’?

43. Sen tähden minä sanon teille: Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansalle, joka tuottaa sen hedelmiä.

44. Joka tähän kiveen kaatuu, se ruhjoutuu, mutta jonka päälle se putoaa, sen se murskaa.”

45. Kun ylipapit ja fariseukset kuulivat Jeesuksen vertaukset, he ymmärsivät, että hän puhui heistä.

46. He olisivat tahtoneet ottaa hänet kiinni mutta pelkäsivät kansaa, koska se piti häntä profeettana.