Sananlaskut 30 FI1776

1. Agurin Jakenin pojan pojan sanat ja opetus, jonka se mies pujui Itielille, Itielille ja Ukkalille.

2. Minä olen kaikkein hulluin, ja ihmisten ymmärrys ei ole minussa.

3. En minä ole oppinut viisautta, ja en tiedä pyhäin taitoa.

4. Kuka taivaaseen menee ylös ja tulee alas? kuka käsittää tuulen pivoonsa? kuka sitoo veden vaatteeseen? kuka 0n asttanut kaikki maan ääret? mikä on hänen nimensä? kuinka hänen poikansa kutsutaan? tiedätkös?

5. Kaikki Jumalan sanat ovat kirkastetut, ja ovat kilpi niille, jotka uskovat hänen päällensä.

6. Älä lisää hänen sanoihinsa, ettei hän sinua rankaisisi, ja sinä löyttäisiin valehteliaksi.

7. Kahta minä sinulta anon, ettes minulta niitä kieltäisi, ennenkuin minä kuolen:

8. Väärä oppi ja valhe olkoon minusta kaukana: köyhyyttä ja rikkautta älä minulle anna; vaan anna minun saada määrätty osani ravinnosta.

9. Etten minä, jos minä ylen ravituksi tulisin, kieltäisi sinua ja sanoisi: kuka on Herra? eli, jos minä ylen köyhäksi tulisin, varastaisi, ja syntiä tekisi Jumalani nimeä vastaan.

10. Älä kanna palvelian päälle hänen isäntänsä edessä, ettei hän sinua kiroilisi ja sinä niin nuhteeseen tulet.

11. On niitä, jotka kiroilevat isäänsä ja ei siunaa äitiänsä.

12. On niitäkin, jotka luulevat itsensä puhtaaksi, ja ei ole kuitenkaan saastaisuudestansa pestyt.

13. Ovat myös, jotka silmänsä nostavat, ja silmälautansa korottavat;

14. Ja ovat, joilla on miekka hammasten siassa, ja veitset heidän syömähampainansa, ja syövät vaivaiset maan päältä, ja köyhät ihmisten seasta.

15. Verenimijällä on kaksi tytärtä: tuo tänne, tuo tänne. Kolme on tyytymätöintä, ja tosin neljä ei sano kyllä olevan:

16. Helvetti, vaimon suljettu kohtu, maa, joka ei vedellä täytetä: ja tuli ei sano: jo kyllä on.

17. Silmä joka häpäisee isäänsä, ja katsoo ylön totella äitiänsä, sen kaarneet ojan tykönä hakkaavat ulos, ja kotkan pojat syövät.

18. Kolme minulle ovat ihmeelliset, ja neljää en minä tiedä:

19. Kotkan tiet taivaan alla, käärmeen retket kalliolla, haahden jäljet meren keskellä, ja miehen jäljet piian tykö.

20. Niin on myös porton polut: hän syö ja pyyhkii suunsa, ja sanoo: en minä mitään pahaa ole tehnyt.

21. Kolmen kautta maakunta tulee levottomuuteen, ja tosin neljää hän ei voi kärsiä:

22. Kuin palvelia rupee hallitsemaan, kuin hullu ylen ravituksi tulee,

23. Kuin ilkiä naitetaan, ja kuin piika tulee emäntänsä perilliseksi.

24. Neljä on pientä maan päällä, ja ovat toimellisemmat viisaita.

25. Myyriäiset, heikko väki, jotka kuitenkin elatuksensa suvella toimittavat;

26. Kaninit, heikko väki, jotka kuitenkin pesänsä kalliolle tekevät;

27. Heinäsirkoilla ei ole kuningasta, kuitenkin he lähtevät kaikki ylös joukossansa;

28. Hämähäkki kehrää käsillänsä, ja on kuninkaan linnoissa.

29. Kolmella on jalo käyntö, ja tosin neljä astuu hyvin:

30. Jalopeura, voimallinen petoin seassa, joka ei palaja kenenkään edestä;

31. Hurtta, jolla vahvat sivut ovat, ja kauris, ja kuningas, jota vastaan ei kenkään tohdi.

32. Jos sinä olet tyhmästi tehnyt, ja korottanut sinuas, ja jos sinä olet jotakin pahaa ajatellut, niin laske käsi suus päälle.

33. Joka rieskaa kirnuu, hän tekee voita: ja jokaa nenää pusertaa, hän vaatii ulos veren: ja joka vihaa kehoittaa, hän vaatii riitaan.