Psalmit 129 FI1776

1. Veisu korkeimmassa Kuorissa. He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani, sanokaan nyt Israel;

2. He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani; mutta ei he minua voittaneet.

3. Kyntäjät ovat minun selkäni päällä kyntäneet, ja vakonsa pitkäksi vetäneet.

4. Herra, joka vanhurskas on, on jumalattomain köydet katkonut.

5. Tulkoon häpiään ja kääntyköön takaperin kaikki, jotka Zionia vihaavat.

6. Olkoon niinkuin ruoho kattojen päällä, joka kuivettuu ennen kuin se reväistään ylös,

7. Joista niittäjä ei kättänsä täytä, eikä lyhteensitoja syliänsä;

8. Eikä yksikään ohitsekäypä sano: olkoon Herran siunaus teidän päällänne: me siunaamme teitä Herran nimeen.