Ruutin kirja 2 FINRK

1. Noomilla oli miehensä Elimelekin puolelta mahtava ja rikas sukulainen, nimeltä Booas.

2. Mooabilainen Ruut sanoi Noomille: ”Voisinko mennä pellolle poimimaan tähkiä jonkun jäljessä, joka olisi minulle suosiollinen?” Noomi vastasi hänelle: ”Mene, tyttäreni!”

3. Niin Ruut lähti poimimaan tähkiä eräälle pellolle elonkorjaajien jäljessä. Hän osui sattumalta peltopalstalle, joka kuului Elimelekin sukua olevalle Booakselle.

4. Juuri silloin Booas tuli Beetlehemistä ja sanoi elonkorjaajille: ” Herra olkoon teidän kanssanne!” He vastasivat hänelle: ” Herra siunatkoon sinua!”

5. Booas kysyi palvelijaltaan, joka oli leikkuuväen päällysmiehenä: ”Kenen tuo nuori nainen on?”

6. Leikkuuväen päällysmiehenä toimiva palvelija vastasi: ”Hän on se nuori mooabilaisnainen, joka tuli Noomin mukana Mooabin maasta.

7. Hän pyysi, että saisi poimia ja koota tähkiä lyhteiden väliltä sadonkorjaajien jäljessä. Niin hän tuli ja on ollut jalkeilla aamusta tähän saakka. Vasta äsken hän vähän istahti majassa.”

8. Booas sanoi Ruutille: ”Kuulehan, tyttäreni! Älä mene poimimaan toisten pelloille äläkä lähde pois täältä, vaan pysyttele täällä minun palvelijattarieni kanssa.

9. Pidä silmällä, millä pellolla leikataan, ja kulje elonkorjaajien jäljessä. Minä olen kieltänyt palvelijoitani koskemasta sinuun. Kun sinun tulee jano, mene astioiden luo ja juo palvelijoiden ammentamaa vettä.”

10. Silloin Ruut heittäytyi kunnioitusta osoittaen kasvoilleen ja sanoi hänelle: ”Miksi olet minulle suosiollinen ja osoitat minulle huomiota, vaikka minä olen muukalainen?”

11. Booas vastasi hänelle: ”Minulle on kerrottu kaikki, mitä olet tehnyt anoppisi hyväksi miehesi kuoltua ja kuinka jätit isäsi, äitisi ja synnyinmaasi ja lähdit kansan luo, jota et ennen tuntenut.

12. Herra hyvittäköön sinulle tekosi, ja tulkoon sinulle täysi palkka Herralta , Israelin Jumalalta, jonka siipien alta olet tullut etsimään turvaa.”

13. Ruut sanoi: ”Minä olen saanut osakseni suosiosi, herrani, sillä sinä olet lohduttanut minua ja puhutellut palvelijatartasi ystävällisesti, vaikka minä en ole yhdenkään palvelijattaresi vertainen.”

14. Ruoka-ajan tultua Booas sanoi Ruutille: ”Tule tänne, ota leipää syödäksesi ja kasta palasesi hapanviiniin.” Ruut istui leikkuuväen viereen, ja Booas ojensi hänelle paahdettuja jyviä. Hän söi kyllikseen, ja ruokaa jäi tähteeksikin.

15. Kun hän sitten nousi poimimaan, Booas käski palvelijoitaan sanoen: ”Antakaa hänen poimia myös lyhteiden väliltä, ettekä te saa loukata häntä.

16. Voittepa vetää lyhteistäkin tähkiä ja jättää ne hänen poimittavikseen, ettekä saa nuhdella häntä.”

17. Ruut poimi pellolla iltaan asti. Sitten hän pui, mitä oli saanut poimituksi, ja ohria tuli noin eefa-mitan verran.

18. Hän kantoi ne kaupunkiin ja näytti anopilleen, mitä oli poiminut. Ruut otti esille myös sen, mitä oli jäänyt jäljelle hänen syötyään kyllikseen, ja antoi anopilleen.

19. Tämä sanoi hänelle: ”Missä olet tänään poiminut? Missä teit työtä? Siunattu olkoon se, joka on osoittanut sinulle huomiota.” Ruut kertoi anopilleen, kenen luona hän oli työskennellyt, ja sanoi: ”Se mies, jonka luona olin tänään työssä, on nimeltään Booas.”

20. Noomi sanoi miniälleen: ”Siunatkoon häntä Herra , joka ei ole lakannut osoittamasta uskollisuuttaan eläviä ja kuolleita kohtaan.” Noomi sanoi hänelle vielä: ”Se mies on sukulaisemme ja yksi sukulunastajistamme.”

21. Mooabilainen Ruut sanoi: ”Mies sanoi minulle myös: ’Pysyttele minun palvelijoitteni mukana siihen asti, että he saavat leikatuksi kaiken viljan, mitä minulla on.’”

22. Noomi sanoi miniälleen Ruutille: ”Hyvä on, tyttäreni, lähde hänen palvelijattariensa mukaan, niin sinua ei loukata toisten pelloilla.”

23. Ruut pysytteli Booaksen palvelijattarien seurassa poimien tähkiä, kunnes ohran ja vehnän leikkuu oli lopussa. Hän asui anoppinsa luona.