Kirje Titukselle 1 FINRK

1. Paavali, Jumalan palvelija ja Jeesuksen Kristuksen apostoli, lähetetty vahvistamaan Jumalan valittujen uskoa ja sen totuuden tuntemista, joka on jumalisuuden mukainen

2. ja perustuu toivoon iankaikkisesta elämästä. Sen on Jumala luvannut ennen ikuisia aikoja, eikä hän valehtele.

3. Kun aika oli tullut, hän ilmoitti sanansa siinä saarnassa, joka on uskottu minulle Jumalan, meidän pelastajamme, käskyn mukaan.

4. Titukselle, oikealle pojalleni yhteisen uskomme perusteella: armo ja rauha Isältä Jumalalta ja meidän Vapahtajaltamme Kristukselta Jeesukselta!

5. Jätin sinut Kreetaan sitä varten, että järjestäisit sen, mikä jäi vielä järjestämättä, ja asettaisit jokaiseen kaupunkiin vanhimmat, kuten sinua käskin,

6. jos olisi joku nuhteeton, yhden vaimon mies, jonka lapset ovat uskovia, eivät irstaudesta syytettyjä eivätkä kurittomia.

7. Seurakunnan kaitsijan tulee näet olla nuhteeton, koska hän on Jumalan taloudenhoitaja. Hän ei saa olla itserakas eikä äkkipikainen, ei juomari, ei tappelija eikä väärän voiton tavoittelija,

8. vaan hänen on oltava vieraanvarainen, hyvää rakastava, maltillinen, oikeamielinen, pyhä ja itsensä hillitsevä.

9. Hänen tulee pysyä opinmukaisessa, luotettavassa sanassa, niin että hän kykenee neuvomaan terveellä opetuksella ja kumoamaan vastaansanojien väitteet.

10. Kurittomia, tyhjänpuhujia ja eksyttäjiä on näet paljon, varsinkin ympärileikattujen joukossa.

11. Heidän suunsa on tukittava, sillä he kääntävät ylösalaisin kokonaisia perhekuntia opettamalla häpeällisen voiton vuoksi sellaista, mitä ei pitäisi.

12. Onhan eräs heistä, heidän oma profeettansa, sanonut: ”Petturi Kreetan mies, peto ilkeä, ahmatti laiska! ”

13. Tämä todistus on tosi. Nuhtele heitä sen vuoksi ankarasti, jotta he tulisivat uskossaan terveiksi

14. eivätkä kiinnittäisi huomiota juutalaisiin taruihin ja totuudesta pois kääntyvien ihmisten käskyihin.

15. Puhtaille kaikki on puhdasta, mutta saastaisille ja epäuskoisille mikään ei ole puhdasta, vaan heidän mielensä ja omatuntonsa on saastunut.

16. He väittävät tuntevansa Jumalan, mutta teoillaan he kieltävät hänet. He ovat inhottavia ja tottelemattomia, kelvottomia mihinkään hyviin tekoihin.