Sakarja 14 FINRK
1. Katso, Herran päivä tulee, ja sinun saaliisi jaetaan sinun keskelläsi.
2. ”Minä kokoan kaikki kansat sotaan Jerusalemia vastaan. Kaupunki valloitetaan, talot ryöstetään, naiset raiskataan, puolet kaupungista lähtee pakkosiirtolaisuuteen, mutta jäljelle jäävää kansaa ei hävitetä kaupungista.”
3. Mutta Herra lähtee liikkeelle ja sotii näitä kansoja vastaan niin kuin sotimispäivänänsä, taistelun päivänä.
4. Hänen jalkansa seisovat sinä päivänä Öljymäellä, joka on Jerusalemin edustalla, idän suunnalla. Öljymäki halkeaa kahtia idästä länteen hyvin suureksi laaksoksi: toinen puoli vuorta siirtyy pohjoiseen ja toinen etelään päin.
5. Te pakenette minun vuorteni väliseen laaksoon, sillä vuorten välinen laakso ulottuu Aasaliin asti. Te pakenette niin kuin pakenitte maanjäristystä Ussian, Juudan kuninkaan, päivinä. Herra , minun Jumalani, tulee; kaikki pyhät ovat sinun kanssasi.
6. Sinä päivänä ei ole valoa, loistavat tähdet sammuvat.
7. On tuleva päivä – Herralle se on tunnettu. Silloin ei vaihdu päivä ja yö; illallakin on valoisaa.
8. Sinä päivänä virtaavat elävät vedet Jerusalemista: puolet niistä itäistä, puolet läntistä merta kohti. Näin tapahtuu kesät ja talvet.
9. Herraon oleva koko maan kuningas. Sinä päivänä Herra on yksi ja hänen nimensä yksi.
10. Koko maa Gebasta Rimmoniin asti, joka on Jerusalemin eteläpuolella, muuttuu tasaiseksi kuin Aromaa. Jerusalem kohoaa korkealla omalla paikallaan. Siellä asutaan Benjaminin portilta ensimmäisen portin kohdalle asti, Kulmaportille, ja Hananelintornilta kuninkaan viinikuurnille asti.
11. Jerusalem on asuttu, eikä sitä enää vihitä tuhon omaksi. Jerusalem asuu turvassa.
12. Ja tämä on se vitsaus, jolla Herra lyö kaikkia niitä kansoja, jotka sotivat Jerusalemia vastaan: hän mädättää heidän lihansa, kun he vielä seisovat jaloillaan, heidän silmänsä mätänevät kuopissaan, ja heidän kielensä mätänee heidän suussaan.
13. Sinä päivänä tulee Herralta suuri hämminki heidän joukkoonsa. He käyvät käsiksi toinen toiseensa, nostavat kätensä toisiaan vastaan.
14. Myös Juuda sotii Jerusalemin puolesta. Ja kaikkien kansojen rikkaudet kootaan joka taholta: kultaa, hopeaa ja vaatteita hyvin suuret määrät.
15. Vitsaus kohtaa myös hevosia ja muuleja, kameleita ja aaseja ja kaikkia eläimiä, mitä noissa leireissä on. Samanlainen vitsaus kohtaa kaikkia.
16. Mutta kaikki jäljelle jääneet niistä kansoista, jotka hyökkäsivät Jerusalemia vastaan, kulkevat vuosi vuodelta sinne ylös kumartamaan kuningasta, Herraa Sebaotia, ja viettämään lehtimajanjuhlaa.
17. Niille maan kansoille , jotka eivät lähde ylös Jerusalemiin kumartamaan kuningasta, Herraa Sebaotia, ei tule sadetta.
18. Jos egyptiläisten suku ei lähde sinne ylös, ei sadetta tule heillekään. Heitäkin kohtaa sama vitsaus, jolla Herra lyö niitä kansoja, jotka eivät lähde sinne ylös viettämään lehtimajanjuhlaa.
19. Tämä on oleva egyptiläisten synnin palkka ja kaikkien niiden kansojen synnin palkka, jotka eivät lähde sinne ylös viettämään lehtimajanjuhlaa.
20. Sinä päivänä hevosten kulkusissa on kirjoitus: ”Pyhitetty Herralle ”. Ja padat Herran huoneessa ovat kuin vihmontamaljoja, jotka ovat alttarin edessä.
21. Jokainen pata Jerusalemissa ja Juudassa on oleva pyhitetty Herralle Sebaotille, ja kaikki, jotka tulevat uhraamaan, ottavat ne ja keittävät niissä. Eikä sinä päivänä enää ole yhtään kaupustelijaa Herran Sebaotin huoneessa.