Sakarja 7 FINRK

1. Kuningas Daarejaveksen neljäntenä vuotena tuli Sakarjalle Herran sana yhdeksännen kuun, kislev-kuun, neljäntenä päivänä.

2. Beetel oli lähettänyt Saretserin ja Regem-Melekin miehineen rukoilemaan Herralta armoa

3. ja kysymään Herran Sebaotin temppelin papeilta ja profeetoilta: ”Onko meidän viidennessä kuussa itkettävä ja elettävä pidättyvästi, niin kuin olemme tehneet jo vuosikausia?”

4. Silloin minulle tuli tämä Herran Sebaotin sana:

5. ”Sano maan koko kansalle ja papeille näin: ’Kun te olette paastonneet ja pitäneet valittajaisia viidennessä ja seitsemännessä kuussa, jo seitsemänäkymmenenä vuotena, niin oletteko paastonneet minua varten?

6. Ja kun olette syöneet ja juoneet, niin ettekö te olekin syöneet ja juoneet omaksi hyväksenne?

7. Eivätkö nämä ole ne sanat, jotka Herra julisti aikaisempien profeettojen kautta, kun Jerusalem ja sen ympärillä olevat kaupungit vielä olivat asuttuina ja turvassa, ja myös Etelämaa ja Alankomaa olivat asuttuja?’”

8. Sakarjalle tuli vielä tämä Herran sana:

9. Näin on Herra Sebaot sanonut: Tuomitkaa oikea tuomio, osoittakaa laupeutta ja armahtavaisuutta toinen toisellenne,

10. leskeä ja orpoa, muukalaista ja kurjaa älkää sortako, älkääkä miettikö mielessänne pahaa toisianne vastaan.

11. Mutta he kieltäytyivät kuuntelemasta, käänsivät minulle kapinallisina selkänsä ja tukkivat korvansa, etteivät kuulisi.

12. Sydämensä he tekivät kovaksi kuin timantti, etteivät kuulisi lakia eivätkä niitä sanoja, jotka Herra Sebaot lähetti Henkensä voimalla aikaisempien profeettojen kautta. Sen vuoksi on tullut Herran Sebaotin suuri viha.

13. Niin kuin he eivät kuunnelleet, kun minä kutsuin, niin en minäkään kuunnellut, kun he huusivat apua, sanoo Herra Sebaot.

14. Myrskynä minä karkotin heidät kaikkien kansojen sekaan, joita he eivät tunteneet, ja maa jäi heidän jälkeensä autioksi, menijöitä ja tulijoita vaille. Ihanan maan he tekivät autioksi.”