Sakarja 8 FB92
1. Minulle tuli tämä Herran Sebaotin sana:
2. »Näin sanoo Herra Sebaot: – Minä rakastan palavasti Siionia ja pidän lujasti oman kaupunkini puolta.
3. Näin sanoo Herra: – Minä palaan takaisin Siioniin ja asun Jerusalemissa. Silloin Jerusalemin nimenä on Uskollinen kaupunki ja Herran Sebaotin vuoren nimenä Pyhä vuori.
4. Näin sanoo Herra Sebaot: – Jälleen tulee aika, jolloin Jerusalemin toreilla istuu vanhoja miehiä ja naisia. Korkeaan ikään he ovat jo ehtineet, he kulkevat keppi tukenaan.
5. Ja Jerusalemin kadut ovat täynnä tyttöjä ja poikia, he leikkivät kaupungin kujilla.
6. Näin sanoo Herra Sebaot: Jos tämä kaikki onkin uskomatonta niiden silmissä, jotka noina päivinä ovat jäljellä tästä kansasta, tarvitseeko sen olla uskomatonta minun silmissäni? kysyy Herra Sebaot.
7. Näin sanoo Herra Sebaot: – Vielä minä pelastan oman kansani auringonnousun ja auringonlaskun maista.
8. Jerusalemiin minä tuon heidät asumaan. He ovat minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa, uskollinen ja vanhurskas.
9. Näin sanoo Herra Sebaot: – Rohkaiskaa mielenne, kun nyt kuulette profeettojen julistavan nämä sanani. He julistivat ne jo silloin, kun Herran Sebaotin temppelin perustukset laskettiin.
10. Ennen noita aikoja ihmiset eivät saaneet työstään elatusta eikä karjalla ollut tarpeeksi ruokaa. Ei kukaan, joka liikkui ulkona, ollut turvassa väkivallalta. Minä annoin kaikkien käydä toistensa kimppuun.
11. Mutta vastedes minä en kohtele tästä kansasta jäljelle jääneitä niin kuin ennen kohtelin tätä kansaa, sanoo Herra Sebaot.
12. Minä kylvän rauhaa ja menestystä. Viiniköynnös antaa hedelmänsä, maa tuottaa satonsa, ja taivas antaa sateensa. Kaiken tämän minä lahjoitan kansastani jäljelle jääneille.
13. Niin kuin te, Juudan ja Israelin heimot, olette olleet kansojen keskuudessa merkkinä minun kirouksestani, niin te tulette olemaan merkkinä minun siunauksestani, kun minä olen pelastanut teidät. Älkää pelätkö! Rohkaiskaa mielenne!
14. »Näin sanoo Herra Sebaot: Kun teidän isänne olivat vihastuttaneet minut, minä päätin syöstä teidät onnettomuuteen, enkä katunut sitä, sanoo Herra Sebaot.
15. Nyt olen yhtä vakaasti päättänyt tehdä hyvää Jerusalemille ja Juudan heimolle. Älkää siis pelätkö!
16. – Nämä teidän tulee pitää: Puhukaa totta toisillenne! Jakakaa oikeutta totuuden mukaan, niin että rauha vallitsee keskuudessanne.
17. Älkää suunnitelko pahaa toinen toisellenne. Varokaa tekemästä väärää valaa. Minä vihaan kaikkea vääryyttä, sanoo Herra.»
18. Minulle tuli tämä Herran Sebaotin sana:
19. »Näin sanoo Herra Sebaot: – Neljännen ja viidennen, seitsemännen ja kymmenennen kuukauden paastopäivät ovat vielä kerran Juudan heimolle ilon ja riemun päiviä, onnellisen juhlan aikaa. Rakastakaa totuutta ja rauhaa!
20. Näin sanoo Herra Sebaot: – Vielä on tapahtuva, että monet kansat ja monien kaupunkien asukkaat lähtevät liikkeelle.
21. He kulkevat kaupungista toiseen ja sanovat: »Lähtekää tekin mukaan, menkäämme yhdessä Jerusalemiin uhraamaan Herralle ja etsimään häneltä armoa, rukoilemaan Herraa Sebaotia.» Ja kaikkialta kuuluu huuto: »Minä tulen mukaan!»
22. Kansanjoukot ja mahtavat kansat saapuvat Jerusalemiin rukoilemaan minua, Herraa Sebaotia, uhraamaan minulle ja etsimään minulta apua.
23. »Näin sanoo Herra Sebaot: Jokaisen Juudan miehen viitan liepeisiin tarttuu noina päivinä kymmenen miestä, jotka kaikki puhuvat eri kieltä, ja he sanovat: ’Me tahdomme tulla teidän mukaanne. Olemme kuulleet, että Jumala on teidän kanssanne.’»